Syöttötariffin kustannusten arviointi on pettänyt pahasti

Suomen viranomaisten ja päättäjien esittämät arviot tuulivoiman tukijärjestelmän kustannuksista ovat pettäneet pahasti. Ongelma on siinä, että laskelmaan valitut parametrit on arvattu. Arvaus ei ole perustunut hyvään asiantuntemukseen eikä epävarmuutta kuvaavaa haarukkaa ole esitetty.

Alkuperäinen kustannusarvio vuonna 2011 oli valtiolle 1,27 miljardia euroa (Kirje EU Komissiolta Alexander Stubbille). Nyt tällä hetkellä luotettavimmat arviot ovat noin kolminkertaiset, vaikka aikaa on kulunut vasta neljä vuotta (Talouselämä 27.8.2015). Takuuhinnat kestävät jopa vuoteen 2030, joten näin valtava vaihtelu muutamassa vuodessa kustannusten arviossa huolestuttaa kovasti.

Kustannusarviossa valtion kannalta tarvitaan arvaus kahdesta asiasta: sähkön markkinahinnasta ja tuulivoimalan tuottaman sähkön määrästä. Molemmissa lukuarvoissa kukaan ei tiedä yhtä oikeata numeroa, mutta haarukan voi esittää.

Vuonna 2011 esitetyssä kustannusarviossa (linkki):

• Sähkön markkinahintaa arvailtiin noin 50 €/MWh tasolle (linkki). Asiallisen analyysin toteumasta voitte lukea esimerkiksi täältä (Riku Merikoski). Kuten Rikun kuvaajista näette, hintakäsitys oli hyvin optimistinen valtion kannalta jo vuonna 2011.
• Tuulivoiman tuotantomääränä on käytetty 2400 huipunkäytöntuntia vuodessa. Tämän käyttäminen kustannusarvioon on virhe, koska kyse ei ollut keskiarvosta vaan alimmasta tuotantomäärästä, jolla voimalat kannattavat (linkki). Nyt toteumat uusissa voimaloissa ovat noin tuhat tuntia korkeammalla. Tämä kehitys on ollut alan etujärjestön tiedossa jo vuonna 2011 (Anni Mikkosen opinnäytetyö).

Vuonna 2015 esitetyssä kustannusarviossa (linkki):

• Sähkön hinta vuonna 2020 on arvattu olevan 36 €/MWh. Tarkastin asian ja tämä numero ei perustu mihinkään ("eihän sitä kukaan voi tietää"). Kyllä ainakin perustelut voisi esittää mistä numerot tipahtelevat. Sähkön hinnassa voi käyttää ammatikseen sähköä myyvien näkemyksiä tulevan 10 vuoden sähkön hinnasta (Nasdaq, Riku Merikoski). Mutta nyt on siis vedetty hatusta numero samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten.
• Tuulivoiman tuotantomääriä ei ole päivitetty. Yhä kuvitellaan, että nykyiset voimalat tuottavat 2400 tuntia sähköä vuodessa ("ei meillä ole tästä laskelmaa"). Tälle näkemykselle ei löydy perusteluita mistään. Kaikki kymmenet lähteet joita tässäkin blogissa on esitelty kertovat, että voimalat tuottavat paljon tuota enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmassa on siis arvattu uusia lukemia. Arvio ei ole yhtään luotettavampi kuin aiempi arvio. Kysyin erikseen mistä 2400 tunnin arvio on tullut, mutta sitä ei osattu selittää millään tavalla. Tätä parametriä ei ole lakivalmistelussa kerrottu. Sen sijaan puhutaan epäolennaisemmista parametreistä joilla perustellaan laskevia kustannuksia (linkki). Lisäksi puhutaan toiveikkaasti säästöistä - se on erityisen huvittava sana kun kustannukset ovat kolminkertaistuneet (Talouselämä 27.8.2015).

Karkean yksinkertaistuksen kustannuksista voit tehdä itse:

1. Mihin sähkön hintaan uskot? Sähkön hinnassa ottaisin arviota ammatikseen sähköön sijoittavien näkemyksistä ja niissä pyöritään nyt hieman 30 €/MWh yläpuolella pitkällä jaksolla (Nasdaq). 
2. Kuinka paljon uskot voimaloiden tuottavan? Esimerkiksi Taaleritehdas uskoo voimaloiden tuottavan 3584 tuntia ja TEM uskoo 2400 tuntia. Itse uskon enemmän Taaleritehtaan lukemiin, koska niille löytyy valtavasti tukea (linkki, linkki). 

Kokonaiskulut näet taulukosta. Laskelmassa inflaatiota ei huomioida eikä alun korotettua syöttötariffia (toinen nostaisi ja toinen laskisi kuluja). Tässäkään laskelmassa ei kannata tuijottaa yhtä numeroa, mutta arvion epävarmuuden mittaluokka pitäisi olla selvää.

Kuva: syöttötariffin kulut sähkön hinnan ja huipunkäytön mukaan (XLS-muodossa)

Katsottuani aineiston läpi vaikuttaa siltä, että parametrit on taitavasti lobbattu näihin laskelmiin. Hyvään asiantuntemukseen ne eivät perustu.