Helsinki goes biolämpö

Helsinki on näillä näkymin korvaamassa Hanasaaren sähkön ja lämmön yhteistuotantoa tekevän hiilivoimalan kolmella biomassaa polttavalla lämpövoimalalla (Yle, YleTalouselämä). Uudet lämpövoimalat eivät tuottaisi sähköä ja polttaisivat biomassaa eri muodoissaan kuten pelletteinä tai hakkeena. Hanasaaren lopettaminen liittyy Helsingin tarpeeseen saada voimala-alue asuinkäyttöön ja myös kivihiilen alasajoon Suomessa (TEM).

Mittakaavaa pohdittaessa Hanasaari on kotimaisittain melko suuri kaukolämpölaitos. VTT:n raportissa todetaan, että "--pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta biomassaa on saatavilla 500 GWh alle 150 km:n kuljetusetäisyyksillä--" (VTT).

Maailmalta suurin hiili-bio-muunnos on Britanniassa sijaitseva Draxin hiilivoimalaitos. Draxin kuudesta kattilasta kolme on muutettu polttamaan biomassaa hiilen sijaan. Viime vuonna Drax tuotti yhden tulevan Olkiluoto 3 reaktorin verran sähköä biomassalla (13 TWh) ja kulutti noin kymmenen Hanasaaren verran pellettejä (Drax vuosikertomus 2017).

Drax kuluttaa noin 20 miljoonaa kiintokuutiometriä metsäteollisuuden sivuvirtoja vuodessa. Sama määrä puuta vastaisi noin 70 000 hehtaarin avohakkuita. Hanasaaren korvaamisen kohdalla lukemat olisivat karkeasti kymmenen kertaa pienemmät jos sähköntuotanto jatkuisi: noin 2 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 7000 hehtaarin avohakkuita vuosittain. Toki kyse on sivuvirroista eikä tavoite ole polttaa metsää ja runkopuita kokonaisuutena.

Draxin polttoaineen tarve on niin suuri, ettei Suomesta löytyisi sille polttoaineita metsäteollisuuden sivuvirroista. Maailman pellettimarkkina on kasvamassa melko nopeasti ja toistaiseksi Draxin tapaiset laitokset vaikuttavat kysyntään ihan globaalilla tasolla.

Hanasaaren korvaaminen biopolttoaineella ei heilauta maailman biomassamarkkinoita. Vaikka sähköntuotanto jää pois niin kokoluokkaa kymmenen keskuspuiston polttaminen vuosittain Helsingin osittaiseksi lämmittämiseksi saa mieleen kysymyksiä minkälainen on kaukolämpöverkon kilpailukyky tulevaisuudessa.

Kommentit