Urbaanista unelmasta segregaation symboliksi

Helsingissä asuinalueilla on sekoitettu erilaisia asumismuotoja kuten omistus- ja vuokra-asumista. Suomessa on puhuttu monesti onnistuneesta segregaation ehkäisemisestä - eli ongelmat eivät ole päässeet kasautumaan tietyille asuinalueille. Suomessa harvalla on näppituntumaa miltä näyttävät asuinalueet, joissa ei ole samalla tavalla onnistuttu.
  • "History has patterns, but it does not repeat -- The city changed in ways that it made it unrecognizable from a generation earlier -- The next time city changes, remember Pruitt Igoe" (Pruitt Igoe Myth).
Kuuluisa arkkitehti luo uuden asuinalueen ratkaisuna vähävaraisien asuntopulaan tavoitteena kaupungin vetovoiman kasvattaminen: yli kolmekymmentä urbaania asuinrakennusta joissa noin kolme tuhatta asuntoa. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaikki talot räjäytetään maan tasalle, eikä juuri mitään ole rakennettu tilalle nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin. Mikä meni vikaan Pruitt Igoessa Yhdysvaltojen St Louisissa? Vastausta kysymyksiin koittaa hakea dokumentti Pruitt Igoe Myth.


Dokumentissa aloitetaan alueen auvoisista markkinointivideoista ja siirrytään kertomuksiin slummeista muuttaneiden uudesta paremmasta elämästä. Ihmiset ihastelevat omia sänkyjä, mahtavia näköaloja ja lähiön hyvää tunnelmaa. Lapsuuttaan muistelevien kertomuksista paistaa lämpö.

Vaikuttavia voimia Pruitt Igoen suunnittelun vaiheessa oli useita. St Louisin kaupunki oli hieman kutistunut 1920-30-luvuilla ja tämä pelotti kaupungin päättäjiä ja suunnittelijoita. Kasvu nähtiin tavoitteena ja ratkaisuna mahdollisimman tiivis urbaani asuminen. Samalla keskiluokka muutti keskustasta omakotitaloihin kaupungin ympärille ja keskustaan muutti maaseudun vähävaraisia. Samalla keskustan vanhoista slummeista haluttiin eroon.

Pruit Igoe rakennettiin 1950-luvun puolivälissä ja räjäytettiin maan tasalle alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Jotkut syyttivät epäonnistumisesta arkkitehtuuria ja hanketta kutsuttiin myös urbanismin kuolemaksi. Urbanismi tai monotoninen arkkitehtuuri tuntuu dokumentin perusteella pinnalliselta selitykseltä.

Suurempi ongelma olivat jännitteet koko amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja kaupungin heikko kehitys. Lopputuloksena oli alueen paha segregaatio. Kun sosiaalisesti eristetty leimallisesti vähävaraisten alue oli syntynyt, noidankehää ruokittiin monin tavoin. Talojen ylläpito hoidettiin heikosti ja koko alue alkoi rappeutua nopeasti. Perheiden sosiaaliturva sai erikoisia kontrollin ja alistamisen piirteitä.

Moderni urbaani asuminen oli nähty ratkaisuna yhteiskunnan ongelmiin, mutta siitä tuli Pruitt Igoen kohdalla segregaation monumentti. Ongelmat kasautuivat ja kärjistyivät alueella johtaen siihen että kaikki kynnelle kykenevät halusivat muuttaa pois. Yhä tänä päivänä Yhdysvalloissa kiistellään onko segregaatio vähentynyt vuosikymmeniä sen jälkeen kun asia nousi keskusteluun. Sodan jälkeen on monessa muussakin maassa tehty virheitä joita paikkaillaan taloja purkamalla (ks, ks).

Dokumentin nähtyäni arvostan suomalaisen yhteiskunnan monia piirteitä, jotka tulee otettua itsestäänselvyyksinä. Helsinkiä ja St Louisia on turha verrata mutta segregaation ehkäisemisen kanssa on meilläkin tulevina vuosina yhä töitä tehtävänä (ks, ks, ks).

Kommentit