Otsikko on kärkevä, mutta Helsingin energia on hankkinut Suomen suurimman 100 MW pellettikattilan (ks). Kattilassa voi polttaa kaksi ja puoli keskuspuistollista metsää joka vuosi (ks, Kaj Luukko). Mielestäni pellettikattila vaikuttaa järkevältä investoinnilta, mutta metsän polttamisen saralla ei ehkä kannata jatkaa pidemmälle Helsingissä.
Mutta miten Helsinki kannattaisi lämmittää? Siihen ei esimerkiksi pormestariehdokkailla tunnu olevan selkeää vastausta (ks). Koitan tässä tekstissä tuoreistaa Helsingin vaihtoehtoja.
Helsingin lämmittäminen pelletillä eli metsällä on teknisesti mahdollista koko kaupungin osalta. Helsinkiin pääsee laivalla ja nyt suurin osa hiilestä tuodaan Venäjältä. Venäjältä saa myös pellettiä esimerkiksi Viipurin pellettitehtaalta (ks). Ei ole kuitenkaan ympäristön kannalta sen kestävämpää hakata kotimaista kuin venäläistäkään metsää. Piipusta tulisi lisäksi yhtä paljon hiilidioksidia kuin nytkin ja päästökaupan vuoksi hiilenpoltto siirtyisi toisaalle.
Kahlasin läpi Helsingin lämmitystä koskevia kirjoituksia. Keskustelu oli aktiivista seitsemän vuotta sitten kun Fortum tarjosi Loviisan ehdotetusta kolmannesta ydinreaktorista kaukolämpöä Helsinkiin (Osmo Soininvaara, Otso Kivekäs).
Luin läpi hyvät keskustelut erityisesti Soininvaaran blogista. Energiamarkkina on kuitenkin merkittävästi muuttunut seitsemässä vuodessa. Merkittävä määrä lauhdehiilivoimaa on jo poistunut ja poistuu jatkossa markkinoilta. Varsin suuri osa argumentaatiosta nojaa lauhdevoiman kasvuun ja sellaista uhkaa ei nyt ole näköpiirissä.
Mitä Helsingin tulisi lämmöntuotannon osalta tehdä? Yhtä jättiratkaisua kuten suuren ydinvoimalan kaukolämpöä ei todennäköisesti tule - mielestäni Helsingin energian perustelut Soininvaaran blogien kommenteissa ovat melko vakuuttavat yhtä suurta ratkaisua vastaan. Toisaalta mitään vaihtoehtoa ei kannata sulkea täysin pois. Metsän laajamittainen polttaminen ei ole mielestäni ympäristön kannalta hyväksyttävä tapa lämmittää Helsinkiä. Muistakaamme, että kaksi Eurooppalaista hiilivoimalaitosta voivat polttaa koko Suomen metsien vuosikasvun tästä ikuisuuteen (ks).
Helsingin tulisi edistää:
Mutta miten Helsinki kannattaisi lämmittää? Siihen ei esimerkiksi pormestariehdokkailla tunnu olevan selkeää vastausta (ks). Koitan tässä tekstissä tuoreistaa Helsingin vaihtoehtoja.
Helsingin lämmittäminen pelletillä eli metsällä on teknisesti mahdollista koko kaupungin osalta. Helsinkiin pääsee laivalla ja nyt suurin osa hiilestä tuodaan Venäjältä. Venäjältä saa myös pellettiä esimerkiksi Viipurin pellettitehtaalta (ks). Ei ole kuitenkaan ympäristön kannalta sen kestävämpää hakata kotimaista kuin venäläistäkään metsää. Piipusta tulisi lisäksi yhtä paljon hiilidioksidia kuin nytkin ja päästökaupan vuoksi hiilenpoltto siirtyisi toisaalle.
Kahlasin läpi Helsingin lämmitystä koskevia kirjoituksia. Keskustelu oli aktiivista seitsemän vuotta sitten kun Fortum tarjosi Loviisan ehdotetusta kolmannesta ydinreaktorista kaukolämpöä Helsinkiin (Osmo Soininvaara, Otso Kivekäs).
Luin läpi hyvät keskustelut erityisesti Soininvaaran blogista. Energiamarkkina on kuitenkin merkittävästi muuttunut seitsemässä vuodessa. Merkittävä määrä lauhdehiilivoimaa on jo poistunut ja poistuu jatkossa markkinoilta. Varsin suuri osa argumentaatiosta nojaa lauhdevoiman kasvuun ja sellaista uhkaa ei nyt ole näköpiirissä.
Mitä Helsingin tulisi lämmöntuotannon osalta tehdä? Yhtä jättiratkaisua kuten suuren ydinvoimalan kaukolämpöä ei todennäköisesti tule - mielestäni Helsingin energian perustelut Soininvaaran blogien kommenteissa ovat melko vakuuttavat yhtä suurta ratkaisua vastaan. Toisaalta mitään vaihtoehtoa ei kannata sulkea täysin pois. Metsän laajamittainen polttaminen ei ole mielestäni ympäristön kannalta hyväksyttävä tapa lämmittää Helsinkiä. Muistakaamme, että kaksi Eurooppalaista hiilivoimalaitosta voivat polttaa koko Suomen metsien vuosikasvun tästä ikuisuuteen (ks).
Helsingin tulisi edistää:
- Kivihiilestä luopumista
- Yhteistuotannon säilyttämistä joltain osin
- Biopohjaisena vara- tai täydennysvoimana
- Maakaasu kannattaa säilyttää yhtenä energialähteenä huomioiden sen olevan fossiilista ja riippuvaista yhdestä lähteestä
- Varastoida merilämpöpumpulla lämpöä (ks, ks, ks)
- Rakentaa merituulivoimaa (ks)
- Selvittää pienen kaukolämpöön tarkoitetun ydinreaktorin rakentamisesta maan alle (ks, ks, ks)
- Suurten datakeskusten rakentamista Helsingin alle ja hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmössä (ks)
- Selvittää geotermistä lämpöä ja seurata ST1:sen hankkeen onnistumista (ks)
- Selvittää Helsingin kaukolämpöverkon avaamista kilpailulle
Halkoja Hakaniemen torilla: Helsingin Sanomat
Kommentit
Lähetä kommentti