Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2017.

Vihreän liikkeen monimuotoinen aatehistoria

Kuva
Professori Kimmo Lapintie kirjoittaa kiinnostavasti kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kunnallisvaaleihin ja Vihreään puolueeseen liittyen (ks). Mielenkiintoisena näkökulmana hän esittää esimerkiksi kasvavan kaupungin ruokkivan myös tiivistyvän ytimen ulkopuolelle periferian kasvua. Helsingin kunnallispolitiikassa on vastakkainasettelua tiivistymisen ja pientaloasumisen välillä - tällä akselilla Vihreät ajavat voimakkaasti tiivistä rakentamista.



Lapintien kirjoitus käsittelee myös vihreää aatehistoriaa karrikoiden hyppynä Koijärvestä nykyiseen talouskasvua ja nopeaa kaupunkien tiivistämistä ajavaan politiikkaan. Dilemma on noussut monessa keskustelussa esiin, mutta asetelma on mielestäni hieman teennäinen, kun huomioi miten vihreä liike syntyi. Tänä päivänä Vihreiden politiikkaan vaikuttavat aatehistorian virtaukset ovat olleet mukana liikkeessä jo pitkään. Kysymys ei koskaan ollut pelkästä luonnonsuojelusta vaan erinäisten vaihtoehtoliikkeiden yhteenliittymästä.

Yksi kotimainen aih…

Ruuhkamaksut myös joukkoliikenteeseen

Kuva
Ruuhkamaksuja on ehdotettu keinoksi vähentää liikenteen määrää ruuhkatunteina. Ruuhkamaksuja ei saada lähiaikoina Helsingin alueella käyttöön, koska niitä on suunniteltu vain autoilijoiden maksettavaksi ja autoilijoille löytyy puolustajansa.

Ruuhkamaksut olisi mahdollista ulottaa myös joukkoliikenteessä lippujen hintoihin yhdessä yksityisautoja koskevien ruuhkamaksujen kanssa. Tällainen järjestely voisi mennä poliittisesti läpi, koska se ei yksipuolisesti sorsi autoilijoita.

Julkisen liikenteen täyttöaste on Helsingin seudulla yllättävän matala (n. 20%): jokaista matkustajaa kohden junassa, bussissa ja ratikassa liikkuu keskimäärin neljä tyhjää tuolia. Julkisessa liikenteessä kalustoon ja väyliin on siis yli-investoitu, jotta voidaan välittää ihmisiä myös ruuhkahuipun aikaan.

HSL Ympäristöraportti (2014)
Monessa maassa joukkoliikenteen lippujen hinnat vaihtelevat ruuhkatilanteen mukaan. Asiakas saa liput halvemmalla jos hän liikkuu ruuhkatuntien ulkopuolella. Tällä hetkellä tällaista…

Ohjelmistoala uuden edessä

Ohjelmistojen kehittäminen on viime vuosina muuttunut kohti mallia, jossa varsinaisen sisällön hallitsevat osaajat pystyvät muuttamaan ja jopa kehittämään ohjelmiston toimintaa.

Perinteisessä ohjelmistohankkeessa on tarvittu koodaajia, jotka kuuntelevat mitä halutaan, ja sitten yrittävät toteuttaa sen. Rikkinäisen puhelimen dilemman vuoksi pyytäjä on usein saanut jotain muuta kuin tarvitsi.

Aiemmin liiketoiminnan puolelta on myös voitu löysemmin rantein esittää muutoksia joiden yksityiskohdista ei ole aina tarvinnut ottaa täyttä vastuuta. Aiemmin ohjelmistokehittäjä on voinut puolestaan vetäytyä sen taakse mitä kirjoitetuissa vaatimuksissa lukee.

Uusi malli muuttaa ohjelmistojen kehittäjien roolin alustan kehittäjiksi ja jättää itse toiminnan määrittelyn sisältöjen asiantuntijoille.

Uusi malli on tehokkaampi koska se poistaa rikkinäisen puhelimen ongelman. Samalla malli haastaa sisältöasiantuntijat luomaan tarkkoja määrittelyjä miten ohjelmiston tulee käyttäytyä: he saavat vallan mää…

Onko Nurmijärvi-ilmiö kääntynyt

Kuva
Helsingin kunnallispolitiikassa pohditaan onko Nurmijärvi-ilmiö kääntynyt lapsiperheiden asettumiseksi Helsingin keskustaan. Tilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien lasten osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt Helsingissä pari prosenttia. Samaan aikaan vieraita kieliä puhuvien alle 18-vuotiaiden lasten määrä on noussut 86%. Ainoa kasvanut kotimaisia kieliä puhuva lasten ryhmä ovat 0-6 vuotiaat.


Onko lapsiperheiden määrä kasvanut Helsingissä koko Helsingin seutuun nähden? Varsinaisesti ei ole. Vuoden 1995 jälkeen Helsingissä lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 5,6% ja koko Helsingin seudulla 10,4%. Muu seutu on siis vetänyt enemmän lapsiperheitä kuin Helsinki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiperheiden määrä on lisääntynyt hieman enemmän Helsingissä (9,7%) kuin koko Helsingin seudulla (8,8%).


Näiden tilastojen mukaan Nurmijärvi-ilmiö ei ole yhtä vahva kuin se oli vuosikymmen sitten. Voi sanoa, että Helsinki on aavistuksen toipunut ilmiöstä. Varsinaista vastal…

Pasilaan unohtunut toistasataa hehtaaria maata

Kuva
Rakenteilla olevan Keski-Pasilan ympäristössä on noin 160 hehtaaria heikolla käytöllä olevaa maata. Alue sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa liikenteellisessä solmukohdassa. Ensimmäistä kahtakymmentä hehtaaria käsittelin edellisessä kirjoituksessa ja seuraavaa 140 hehtaaria tässä tekstissä.
Itä- ja Länsi-Pasilat yhdistävän sillan ja Ilmalassa kulkevan Hakamäentien välisen rata-alueen pinta-ala on lähes 20 hehtaaria. Tällä alueella ei ole luontoarvoja ja rata muodostaa hankalan esteen etenkin kävelyä ja pyöräilyä harrastaville. Yksi vaihtoehto olisi kattaa rata ja laajentaa pyörä ja kävelyteitä myös tälle alueelle.


Vielä huomattavasti suurempi heikolla käytöllä oleva alue aukeaa Hakamäentieltä pohjoiseen Ilmalan ja Metsälän väliin. Tämän alueen pinta-ala on lähes 120 hehtaaria ja kaava on 1970-luvulta. Alueella on aikanaan sijainnut kaatopaikka ja nykyään junavarikko, joten alueen rakentaminen vaatisi jonkin verran erityisjärjestelyitä.

Alue sijaitsee keskeisellä paik…

Viherbaana - Helsinki High Lane

Kuva
Helsingin keskustan ja Pasilan välissä on yli kahdenkymmenen hehtaarin maa-alue, joka voisi olla aktiivisemmalla käytöllä. Tämä alue on Pasilan ja Helsingin välinen junarata. Tässä tekstissä radan päälle visioidaa hieman utopistinen pyöräilyn ja kävelyn viherbaana.

Junarata voisi kulkea Pasilasta Helsinkiin kannen alla tai tunnelissa ainakin osan matkasta. Radan päälle voisi suunnitella helsinkiläisten haluamaa käyttöä ja samalla radan aiheuttama poikittaisen esteen vaikutus vähenisi tai poistuisi. Junaradan maa-alue Helsingin ja Pasilan välillä on yli kaksi kertaa suurempi kuin Keski-Pasilan paraikaa rakennustyömaana oleva alue. Suoraan kaavoitettuna rakennusoikeuden hinta olisi satoja miljoonia euroja.

Junarata linnunlaulun sillalta Helsingin päärautatieaseman suuntaan
Mutta mitä radan päälle voisi tehdä? En lähde ehdottamaan junayhteyden päättämistä Pasilaan, vaan radan kattamista ja hyödyntämistä jollain tavalla. Yksi ajatus olisi kattaa raiteet jonkinlaisella viherkat…

Paljonko 100 TWh tuulivoimaa vaatii pinta-alaa

Kuva
Tuore uusiutuvaa energiaa puffaava raportti maalailee Suomeen jopa 100 TWh tuulivoimaa (ks). Muutama tuttavani pohtivat maankäytön näkökulmasta miten paljon pinta-alaa tällainen määrä tuulivoimaa vaatisi. Tässä tekstissä aiheesta lyhyt laskelma.

Suomessa mediaani turbiinien määrä voimalaitosaluetta kohden on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettujen osalta kolme (3) turbiinia voimalaitosaluetta kohden (ks). Voimala-alueet ovat kasvussa joten valmisteilla olevista hankkeista mediaani on jo kahdeksan paikkeilla ja suurimmat alueet jopa sadan turbiinin kokonaisuuksia.

Yleisin turbiinimalli on Vestasin noin 3 MW nimellistehon voimalaitos. Tyypillisesti tällaisen voimalaitoksen tornin napakorkeus on noin 140 metriä ja pyyhkäisykorkeus noin 200 metriä. Otetaan maankäytön laskelmaan melko edustava Luhangan kuuden voimalan tuulivoima-alue, jonne on rakennettu kuusi kappaletta tällaisia Vestasin turbiineja.

Paljonko Luhangan alue vaatii maapinta-alaa? Se on hieman tulkinnanvarainen asia.…

Miltä näyttäisi 25 000 asukkaan Malmin lentokenttä

Kuva
Eduskuntakäsittelyssä on paraikaa Lex Malmiksi kutsuttu kansalaisaloite Malmin lentokentän säilyttämisestä. Yritin hahmottaa miten tuleva asuinalue vertautuisi tuttuihin asuinalueisiin - eli mistä suunnilleen on kysymys. Alla eräs virallinen havainnekuva Malmin lentokentän asuinalueesta. Vertaan tässä tekstissä konkreettisemmin Malmin asukasmäärää valmiisiin asuinalueisiin sillä havainnekuvien antamat mielikuvat saattavat johtaa harhaan (HS).
Havainnekuva Malmin lentokentän asuinalueesta (ks)
Pohdin minne Suomessa olisi rakennettu yhtä tiiviistä kuin Malmin lentokentälle on kaavailtu. Yhtä suurta (25 000 asukasta) ja samaan aikaan tiivistä asuinaluetta en löytänyt, mutta yhtä tiiviitä pienempiä asuinalueita löytyy. Seuraavaksi karttoja, ilmakuvia ja karkeita laskelmia mistä noin tiivissä rakentamisessa suunnilleen on kysymys: Helsingistä Merihaka, Itä-Pasila, Pihlajisto, Pihlajamäki ja Pikku Huopalahti sekä Espoon Leppävaaran osa nimeltä Perkkaa.



Itä-Pasila ja Merihaka ovat …

Joukossa tyhmyys tiivistyy - sananvapauden uudet haasteet

Viestintäteknologian kehittyminen aiheuttaa uudenlaisia haasteita sananvapaudelle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Peter Nymanin ohjelmassa oli eilen ajatuksia herättävää keskustelua Antero Vartian kanssa (ks). Yksi Vartian hyvä huomio on muutos, jossa poliitikot ja muut äänensä kuuluviin haluavat löytävät kuulijakuntansa aiempaa suoremmin sosiaalisen median kautta.

Tällaisessa mallissa kullekin kohdeyleisölle voi puhua asioita, joita he haluavat kuulla. Omia mielipiteitä ei tarvitse enää keskiarvoistaa ja salonkikelpoistaa jotta viesti menisi perille perinteisen median kautta.

Tämä ilmiö vaikuttaa silmiinpistävän tutulta. Sosiaalisesta mediasta löytää keskustelukerhoja joissa sallittujen näkökulmien kirjo on varsin kapea (ks). Esimerkiksi useissa Facebook-ryhmissä kyseisen joukon ajattelun vastaiset avaukset poistetaan, suljetaan tai esittäjää kohtaan hyökätään erikoisilla ja rajuilla tavoilla.

Yhteiskunnallisen keskustelun tasolla tämä tarkoittaa usein kovempaa kieltä ja äär…