Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Helsinki polttamassa 80 keskuspuistoa vuodessa lisää

Kuva
Helsingin kaupunginvaltuusto haluaisi Vantaan Energian irtautuvan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (ks, ks, ks). Hankkeen kaatajaksi on ilmoittautunut Emma Kari.

Fennovoiman ydinvoimahankkeesta löytää helposti moitittavaa, kuten monista muistakin voimalahankkeista (ks).

Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle nojaa väkevästi metsien polttamiseen. Korvatakseen Fennovoimalan sähkön, täytyy polttaa 80 keskuspuistollista metsää joka vuosi lisää (ks, ks).



Helsinki asensi ensimmäisen metsänpolttimen tänä keväänä Salmisaareen (ks). Vantaan Martinlaaksoon asennetaan seuraava suurempi metsänpoltin. Euroopan suurin yksittäinen metsänpoltin nielee tällä hetkellä 120 keskuspuistoa vuodessa (ks).

Urbaanista unelmasta segregaation symboliksi

Kuva
Helsingissä asuinalueilla on sekoitettu erilaisia asumismuotoja kuten omistus- ja vuokra-asumista. Suomessa on puhuttu monesti onnistuneesta segregaation ehkäisemisestä - eli ongelmat eivät ole päässeet kasautumaan tietyille asuinalueille. Suomessa harvalla on näppituntumaa miltä näyttävät asuinalueet, joissa ei ole samalla tavalla onnistuttu.
"History has patterns, but it does not repeat -- The city changed in ways that it made it unrecognizable from a generation earlier -- The city will change, but in different ways then before. The next time city changes, remember Pruitt Igoe" (Pruitt Igoe Myth). Kuuluisa arkkitehti luo uuden asuinalueen ratkaisuna vähävaraisien asuntopulaan tavoitteena kaupungin vetovoiman kasvattaminen: yli kolmekymmentä urbaania asuinrakennusta joissa noin kolme tuhatta asuntoa. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaikki talot räjäytetään maan tasalle, eikä juuri mitään ole rakennettu tilalle nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin. Mikä meni vikaa…

Hallituksen kaksijalkainen Sote-uudistus kaipaa kolmannen jalan

Kuva
Kirjoitin kaksi vuotta sitten blogikirjoituksen otsikolla Sote-sopassa kohti terveyskaupittelua.
Suomen hallituksen nykyinen Sote-uudistus ei mene niin pitkälle kuin blogissani haarukoin, mutta suunta on sama.
Yhdysvalloissa umpisuolileikkaus voi maksaa 177 000 $ kun suomalainen erikoissairaanhoito hoitaa saman alle 3000 € kustannuksillaNyt Suomessa potilas myy ongelmaansa lääkärille mutta lääkäri päättää mitä hoitoja tehdään. Terveyskaupittelussa (USA) lääkäri myy terveyspalveluita potilaalle ja joku kolmas taho maksaa laskun.
Huoleni pari vuotta sitten oli tulevan Sote-järjestelmän ansaintalogiikan muuttuminen terveyskaupittelun suuntaan. Nyt Suomessa lääkäri arvioi mitä hoitoa potilas tarvitsee ja lääkärin näkemys ei aina miellytä potilasta. Potilas haluaisi toisinaan enemmän hoitoa mutta kun lääkäri päättää onko hoito terveyden kannalta perusteltua, pysyvät kustannukset varsin hyvin kurissa.

Mikäli asetelma muuttuu niin että lääkäri saa palkkion mistä tahansa hoidosta, lääkäri…

Ilmala ennen Malmia

Kuva
Jan Vapaavuori kirjoittaa Malmin lentokentän ystäville. Muutamia huomioita hyvään tekstiin liittyen:
Valtio voisi edistää Ilmalan junavarikon päälle rakentamista (ks, ks)Malmin kentälle arvio 25 000 asukkasta saattaa olla hieman ylimitoitettuMalmin kentän vetovoimaa on saatettu asuinalueena yliarvioida Osoittaisi valtiomiesmäisyyttä mikäli Vapaavuori ja Sipilä hoitaisivat Ilmalan rakentamisen ennen Malmia. Ilmalan rakentaminen ei ole ongelmatonta, mutta se laajentaisi merkittävästi kantakaupunkia toisin kuin Malmin lentokenttä.

Energiayksikkönä keskuspuisto

Kuva
Miksi taloyhtiön yhtiökokouksessa kiistellään eniten pienistä summista ja miljoonien putkiremontti hyväksytään hiljaisuuden vallitessa? Jonkun teorian mukaan ihminen hahmottaa parhaiten muutaman kuukausipalkkansa suuruisia talouslukuja. Miljoonille ja miljardeille ei ole arjen ajattelussa mielekkäitä vertailukohtia.

Sama ongelma koskee energiakeskustelua:
terawattitunnin (TWh) kokoa on vaikea hahmottaa. Helsingissä keskuspuiston laajuus on kuitenkin monelle tuttu. Yksi terawattitunti vastaa noin kolmen keskuspuiston kaikkien puiden polttamista uunissa (ks, ks)
Aikanaan kansantajuisina mittayksikköinä käytettiin esimerkiksi koiran haukkumisen kuulumiseen liittyvää peninkulmaa tai vielä lystikkäämpää poronkusemaa.

Olkoon keskuspuisto energiakeskustelun uusi kansantajuinen mittayksikkö. Yksi keskuspuisto on noin 0,35 TWh.

Luonnonsuojeluliiton bio-U-käännös

Kuva
Luonnonsuojeluliitto kritisoi hallituksen toimia ympäristön kannalta haitallisiksi (SLL 2017). Asiallisen kritiikin ohella SLL kritisoi hallituksen lisäävän metsien ahdinkoa biotaloudella.

Valitettavasti sama järjestö itse vaati biotaloutta ja metsien polttamista muutama vuosi takaperin (SLL 2009) ja (SLL 2009)



Luonnonsuojeluliiton energiapolitiikka on valitettavasti johdonmukaisen epäuskottavaa.

Ennuste: tuulituki Q1 2017

Kuva
Tuulivoiman yritystuet maksetaan vuosineljännes kerrallaan ja tiedot julkaistaan Energiaviraston palvelussa (ks). Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2016 viimeiseltä vuosineljännekseltä.

Laskin ennusteen mitä tuulivoimatuki tämän vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä on: 58 119 568 €. Ennusteen toteutumaa voi seurata Energiaviraston sivulta. Todennäköisesti kaikki tiedot on julkaistu kesäkuuhun mennessä.



Viime vuonna tuulivoiman yritystukia maksettiin 130 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuulitukiin on budjetoitu yli 200 miljoonaa.

Itä-Pasilan asukastiheys noin 24 000 as/km2

Kuva
Sattumalta kiinnostuin miten tiiviisti Helsingissä tiiveimmillään asutaan. Yksi ehdokas minulla mielessä oli Itä-Pasila. Itä-Pasilassa on 3908 asukkaan lisäksi 8744 työpaikkaa (ks), messukeskus ja urheilupuisto. Jos jättää pois nuo alueet niin mikä on itse asuinalueen asumistiheys?

Rajasin Itä-Pasilan asuintalot kartalta:




Itä-Pasilassa on 3908 asukasta (ks) ja kartalta rajattuna asuinalueen pinta-ala on 0,165 km2. Asukastiheys on siis 23 656 asukasta neliökilometria kohden (ks). Pinta-ala on toki tulkinnanvarainen esimerkiksi miten laajasti puistot tulee laskea kaupunginosaan mukaan.

Pyöreästi voi sanoa, että Itä-Pasilan asuinalueen asukastiheys on noin 24 000 as/km2.

Helsingistä löytyy siis tiiviimpiäkin alueita. Esimerkiksi Harjun asukastiheydeksi on mainittu Wikipediassa 25 253 as/km2. Pienempien 0,25 x 0,25 km ruutujen kartalla tiiveimmät alueet ylittävät 30 000 as/km2 rajan.

Visualisointeja hiilidioksidipäästöistä

Kuva
Silmiini sattui kiinnostava raportti hiilidioksidipäästöistä. Suosittelen selaamaan raportin hyviä visualisointeja läpi. Muutama poiminta kehityksestä:



Trends in global CO2 emissions: 2016 report
Raportissa lähteenä on usein BP:n tilastot.

Ketkä omistavat autoja Suomessa

Kuva
Ketkä Suomessa omistavat autoja? Ohessa poimintoja muutamista julkaisuista (HSL, Diplomityö).

Auton omistaminen ja tulot (HSL

Diplomityö (ks)
Mikäli kysymyksen asettelee toisinpäin niin autoja omistavat vähiten yksin asuvat nuoret ja vanhat sekä pienituloiset ja yksinhuoltajat.

Eija-Riitta Korhola - Kioton nousu ja tuho

Kuva
Luin Eija-Riitta Korholan väitöskirjan Kioton nousu ja tuho - ilmastonmuutos poliittisena prosessina. Yhteen lauseeseen tiivistettynä Korhola penää kirjassa EU:n ilmastopolitiikalta vaikuttavuutta ja tulosvastuuta.


Korhola käy läpi ajanjakson jolloin ilmastonmuutos nousi marginaalista poliittiseen keskiöön. Kirjassa perataan COP-ilmastokokoukset 1990-luvun alkupuolelta 2010-luvulle, sekä tarkemmin EU:n päästökaupan ja uusiutuvan energian tukipolitiikat 2000-2014-väliltä.

Korholan väitöskirja liitteineen noin 400 sivuinen. Internetin pirstaleisen tiedon vastapainona yhden kirjan muotoon kirjoitettuna Korhola taustoittaa laajasti omasta kulmastaan EU-tason päätöksiä. Esimerkiksi Suomen tuulivoiman syöttötariffi luotiin näiden päätösten seurauksena.

Kirjassa on myös pohdintaa tieteen politisoitumisesta ja roolien sekoittumisesta. Korhola näkee ongelmallisena kun politiikkaa kääritään tieteen kaapuun.

Olisin ehkä vielä kaivannut kirjaan yhden kappaleen tätä vinkkeliä avaamaan: miten poli…

Meilahteen kaavaillut toimistotalot asunnoiksi

Kuva
Meilahdessa Zaidankadulla on silmiinpistävän heikolla käytöllä oleva noin kahden hehtaarin tontti. Tontti sijaitsee Paciuksenkadun varrella Tukholmankadun risteyksen lähellä (ks)


Tontille on mahtava sijainti huomioiden kaavoitettu hieman ujosti 21 000 k-m2 toimistotilaa (ks ja ks). Kaavoituksesta on kuitenkin jo noin kymmenen vuotta aikaa eikä rakentaminen ole toteutunut.


Tontille sopii toki mainiosti myös toimitila, mutta toimitilasta on tällä hetkellä ylitarjontaa Helsingin seudulla. Asunnoista on sen sijaan pula ja tässä on hyvällä paikalla rakentamaton kohde. Liikenne aiheuttaa melua ja tämä tulee huomioida rakentamisessa.

Tätä tonttia voisi tarkastella uudestaan ja kaavoittaa talot koko matkalle nykyisen kolmen talon sijaan. Autotien urheilukentille ja parkkihallille voisi miettiä toista kautta, koska nyt se vie paljon tilaa pitkittäin.

Lasten määrä laskee

Kuva
Syntyvyys putosi Suomessa viime vuonna lähes 5% ja kuolleita oli ensi kertaa enemmän kuin syntyneitä sotavuodet poisluettuna (ks, ks).


Suuremmissa kaupungeissa lapsia syntyy muuta maata vähemmän. Väestö vaikuttaisi keskittyvän Suomessa kaupunkeihin eli voisi olettaa syntyvyyden laskevan edelleen. Suhteellisesti vähiten lapsia syntyy Helsingissä.

Helsingissä kaupunki ennustaa väestön kasvavan noin 40% vuoteen 2050 mennessä (ks). Helsingissä yleinen hokema on, että lapsiperheet jäävät jatkossa keskustan alueelle (ks).

Ohjelmiston sisäinen ja ulkoinen kauneus

Kuva
On helppo ymmärtää mitä taloa suunnitteleva arkkitehti tekee. Sen sijaan on paljon hankalampi ymmärtää mitä ohjelmistoarkkitehti tekee, koska ohjelmiston mallinnuksen lopputulos ei näy käyttäjälle. Ohjelmistosta näkyy pelkkä käyttöliittymä.

Ohjelmistojen suunnittelu ja toteutus poikkeaa monesta muusta toimialasta siinä, että varsinaisen koneelle tuotettavan koodin ymmärtää melko harva. Vielä harvempi ymmärtää koodiin liittyvää estetiikkaa tai kauneuskäsityksiä.

Moni asia voi olla sisäisesti kaunis ja ulkoisesti ruma. Asia voi ymmärrettävästi olla myös toisinpäin. On helppo ymmärtää kumpi kuvan verkkopiuhojen kytkennöistä miellyttää enemmän ihmistä. Toisaalta jos käytät näitä piuhoja hyödyntävää järjestelmää, kiinnostaako sinua käyttäjänä miten letkut on kytketty? Oletko valmis maksamaan enemmän sisäisestä kauneudesta?


On varsin tyypillistä, että koodia ymmärtämätön tuskastelee ohjelmiston lopputuloksen olevan käyttökelvoton vaikka toteuttaja on mielestään tehnyt upean ohjelmiston…

Helsinki hankki metsänpolttimen

Kuva
Otsikko on kärkevä, mutta Helsingin energia on hankkinut Suomen suurimman 100 MW pellettikattilan (ks). Kattilassa voi polttaa kaksi ja puoli keskuspuistollista metsää joka vuosi (ks, Kaj Luukko). Mielestäni pellettikattila vaikuttaa järkevältä investoinnilta, mutta metsän polttamisen saralla ei ehkä kannata jatkaa pidemmälle Helsingissä.

Mutta miten Helsinki kannattaisi lämmittää? Siihen ei esimerkiksi pormestariehdokkailla tunnu olevan selkeää vastausta (ks). Koitan tässä tekstissä tuoreistaa Helsingin vaihtoehtoja.

Kuva: Helsingin energian pellettikattila

Helsingin lämmittäminen pelletillä eli metsällä on teknisesti mahdollista koko kaupungin osalta. Helsinkiin pääsee laivalla ja nyt suurin osa hiilestä tuodaan Venäjältä. Venäjältä saa myös pellettiä esimerkiksi Viipurin pellettitehtaalta (ks). Ei ole kuitenkaan ympäristön kannalta sen kestävämpää hakata kotimaista kuin venäläistäkään metsää. Piipusta tulisi lisäksi yhtä paljon hiilidioksidia kuin nytkin ja päästökaupan vuoksi…

Janne Käpylehto - Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen

Kuva
Sain ystävältäni lainaan Janne Käpylehdon kirjanAuringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen. Kirja on selkeän konstailemattomasti kirjoitettu ja tekstistä paistaa Käpylehdon asiantuntemus aurinkosähköjärjestelmiin liittyen. Kun osaa asian hyvin, ei tarvitse kikkailla tai kiemurrella.



Kirjassa käydään monipuolisesti ja käytännönläheisesti läpi aurinkopaneelien ominaisuudet, hankintaan liittyvät huomioitavat asiat, tekniset erot sekä järjestelmien mahdollisuudet ja mahdottomuudet toteutuneiden kustannuslaskelmien kera.

Arvostin kirjassa myös sen rehellisyyttä. Olen lukenut liikaa tekstejä, joissa uusiutuvan energia ratkaisut esitetään ylipositiivisuuteen menevänä vääristeltynä ratkaisuna kaikkiin ongelmiin.

Käpylehdon kirjassa aurinkosähkö esitetään myönteisessä valossa, mutta kirjasta löytyy myös suorasanaiset ohjeet esimerkiksi siitä, miten akut eivät ole kuluttajalle taloudellisesti järkevä tapa varastoida aurinkosähköä.

Suosittelen Janne Käpylehdon kirjaa lämpimästi kaikil…

Vihreän liikkeen monimuotoinen aatehistoria

Kuva
Professori Kimmo Lapintie kirjoittaa kiinnostavasti kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kunnallisvaaleihin ja Vihreään puolueeseen liittyen (ks). Mielenkiintoisena näkökulmana hän esittää esimerkiksi kasvavan kaupungin ruokkivan myös tiivistyvän ytimen ulkopuolelle periferian kasvua. Helsingin kunnallispolitiikassa on vastakkainasettelua tiivistymisen ja pientaloasumisen välillä - tällä akselilla Vihreät ajavat voimakkaasti tiivistä rakentamista.



Lapintien kirjoitus käsittelee myös vihreää aatehistoriaa karrikoiden hyppynä Koijärvestä nykyiseen talouskasvua ja nopeaa kaupunkien tiivistämistä ajavaan politiikkaan. Dilemma on noussut monessa keskustelussa esiin, mutta asetelma on mielestäni hieman teennäinen, kun huomioi miten vihreä liike syntyi. Tänä päivänä Vihreiden politiikkaan vaikuttavat aatehistorian virtaukset ovat olleet mukana liikkeessä jo pitkään. Kysymys ei koskaan ollut pelkästä luonnonsuojelusta vaan erinäisten vaihtoehtoliikkeiden yhteenliittymästä.

Yksi kotimainen aih…

Ruuhkamaksut myös joukkoliikenteeseen

Kuva
Ruuhkamaksuja on ehdotettu keinoksi vähentää liikenteen määrää ruuhkatunteina. Ruuhkamaksuja ei saada lähiaikoina Helsingin alueella käyttöön, koska niitä on suunniteltu vain autoilijoiden maksettavaksi ja autoilijoille löytyy puolustajansa.

Ruuhkamaksut olisi mahdollista ulottaa myös joukkoliikenteessä lippujen hintoihin yhdessä yksityisautoja koskevien ruuhkamaksujen kanssa. Tällainen järjestely voisi mennä poliittisesti läpi, koska se ei yksipuolisesti sorsi autoilijoita.

Julkisen liikenteen täyttöaste on Helsingin seudulla yllättävän matala (n. 20%): jokaista matkustajaa kohden junassa, bussissa ja ratikassa liikkuu keskimäärin neljä tyhjää tuolia. Julkisessa liikenteessä kalustoon ja väyliin on siis yli-investoitu, jotta voidaan välittää ihmisiä myös ruuhkahuipun aikaan.

HSL Ympäristöraportti (2014)
Monessa maassa joukkoliikenteen lippujen hinnat vaihtelevat ruuhkatilanteen mukaan. Asiakas saa liput halvemmalla jos hän liikkuu ruuhkatuntien ulkopuolella. Tällä hetkellä tällaista…

Ohjelmistoala uuden edessä

Ohjelmistojen kehittäminen on viime vuosina muuttunut kohti mallia, jossa varsinaisen sisällön hallitsevat osaajat pystyvät muuttamaan ja jopa kehittämään ohjelmiston toimintaa.

Perinteisessä ohjelmistohankkeessa on tarvittu koodaajia, jotka kuuntelevat mitä halutaan, ja sitten yrittävät toteuttaa sen. Rikkinäisen puhelimen dilemman vuoksi pyytäjä on usein saanut jotain muuta kuin tarvitsi.

Aiemmin liiketoiminnan puolelta on myös voitu löysemmin rantein esittää muutoksia joiden yksityiskohdista ei ole aina tarvinnut ottaa täyttä vastuuta. Aiemmin ohjelmistokehittäjä on voinut puolestaan vetäytyä sen taakse mitä kirjoitetuissa vaatimuksissa lukee.

Uusi malli muuttaa ohjelmistojen kehittäjien roolin alustan kehittäjiksi ja jättää itse toiminnan määrittelyn sisältöjen asiantuntijoille.

Uusi malli on tehokkaampi koska se poistaa rikkinäisen puhelimen ongelman. Samalla malli haastaa sisältöasiantuntijat luomaan tarkkoja määrittelyjä miten ohjelmiston tulee käyttäytyä: he saavat vallan mää…

Onko Nurmijärvi-ilmiö kääntynyt

Kuva
Helsingin kunnallispolitiikassa pohditaan onko Nurmijärvi-ilmiö kääntynyt lapsiperheiden asettumiseksi Helsingin keskustaan. Tilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien lasten osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt Helsingissä pari prosenttia. Samaan aikaan vieraita kieliä puhuvien alle 18-vuotiaiden lasten määrä on noussut 86%. Ainoa kasvanut kotimaisia kieliä puhuva lasten ryhmä ovat 0-6 vuotiaat.


Onko lapsiperheiden määrä kasvanut Helsingissä koko Helsingin seutuun nähden? Varsinaisesti ei ole. Vuoden 1995 jälkeen Helsingissä lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 5,6% ja koko Helsingin seudulla 10,4%. Muu seutu on siis vetänyt enemmän lapsiperheitä kuin Helsinki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiperheiden määrä on lisääntynyt hieman enemmän Helsingissä (9,7%) kuin koko Helsingin seudulla (8,8%).


Näiden tilastojen mukaan Nurmijärvi-ilmiö ei ole yhtä vahva kuin se oli vuosikymmen sitten. Voi sanoa, että Helsinki on aavistuksen toipunut ilmiöstä. Varsinaista vastal…

Pasilaan unohtunut toistasataa hehtaaria maata

Kuva
Rakenteilla olevan Keski-Pasilan ympäristössä on noin 160 hehtaaria heikolla käytöllä olevaa maata. Alue sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa liikenteellisessä solmukohdassa. Ensimmäistä kahtakymmentä hehtaaria käsittelin edellisessä kirjoituksessa ja seuraavaa 140 hehtaaria tässä tekstissä.
Itä- ja Länsi-Pasilat yhdistävän sillan ja Ilmalassa kulkevan Hakamäentien välisen rata-alueen pinta-ala on lähes 20 hehtaaria. Tällä alueella ei ole luontoarvoja ja rata muodostaa hankalan esteen etenkin kävelyä ja pyöräilyä harrastaville. Yksi vaihtoehto olisi kattaa rata ja laajentaa pyörä ja kävelyteitä myös tälle alueelle.


Vielä huomattavasti suurempi heikolla käytöllä oleva alue aukeaa Hakamäentieltä pohjoiseen Ilmalan ja Metsälän väliin. Tämän alueen pinta-ala on lähes 120 hehtaaria ja kaava on 1970-luvulta. Alueella on aikanaan sijainnut kaatopaikka ja nykyään junavarikko, joten alueen rakentaminen vaatisi jonkin verran erityisjärjestelyitä.

Alue sijaitsee keskeisellä paik…