Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2016.

Joukkoliikennekaistat

Kuva
Minua alkoi kiinnostamaan paljonko matkustajia vetää yksi autokaista eri kulkuvälineillä. Keräilin tähän kirjoitukseen muutamia poimintoja aiheeseen liittyen.

Kuva: reilut 200 ihmistä muutamissa ajoneuvoissa (Linkki)


Kuva: Teoria (Vukan R. Vuchicin Urban public transportation, systems and technology (1981))
Helsingin sisääntuloväylien liikennettä:


Kuva: Hämeentien noin 130 bussia tunnissa (Reittiopas)
 Kuva: Länsivälän noin 170 bussia tunnissa (Reittiopas)
Kuva: Mannerheimintie noin 70 bussia tunnissa (Reittiopas)
Vertailuna "pikaratikkaan": Zürichin VBZ:n Hess lightTram 3. Pituus 24,7 metriä. Valmistaja ilmoittaa kapasiteetiksi 200, mutta HSL:n väljyysnormeilla vastaavan pituiseen raitiovaunuun lasketaan noin 120. (Linkki)
Modern tram (Linkki) Metron vetoisuus Helsingissä (Linkki)Bussilinjat (Linkki)Suuri sähköbussi (Linkki)Zurich (Linkki)Helsingin johdinautoselvitys (Linkki)Kirjoitus raitiovaunujen suosiosta (HS)Sähköbussien kannattavuus julkisessa liikenteessä (TU)

Uusien ydinvoimaloiden perhe tulossa käyttöön

Kuva
Olkiluotoon rakenteilla oleva kolmas ydinreaktori on maailman moderneinta EPR-tyyppiä. Näitä reaktoreita on rakenteilla neljä: ensimmäinen hanke alkoi Olkiluotoon vuonna 2005, toinen Ranskan Flamanvilleen 2007 ja seuraavat Kiinan Taishaniin 2009 ja 2010  (Wikipedia).



Britannian hallitus on antanut vihreää valoa rakentaa kaksi Olkiluodon kaltaista reaktoria Hinkley Pointiin (Bloomberg, WEC, Yle).

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiinan Taishanista tulee sikäli tämän reaktoriperheen kuopus, että se aloittaa sähköntuotannon ensimmäisenä. Taishanin Reaktorin kylmätestaus on valmis ja käynnistäminen näyttää ajoittuvan vuoden 2017 alkupuolelle (Nuclear news).

Teollisuuden voima haki Olkiluodon reaktorille viime keväänä käyttölupaa alkaen vuoden 2018 alusta (TEM).

Valmistuessaan Suomen Olkiluodossa, Ranskan Flamanvillessä, Kiinan Taishanissa ja Britannian Hinkley Pointissa sijaitsevat maailman moderneimmat ydinreaktorit.

Uuden teknologian käyttöönotossa suunnittelupöydältä tosielämän sove…

Partanen ja Korhonen - Uhkapeli ilmastolla

Kuva
Rauli Partasen ja Janne Korhosen kirja Uhkapeli ilmastolla tulisi olla lähes pakollista luettavaa kaikille energiakeskusteluun osallistuville (Kirjasto).


Kuvaisin kirjaa rokotteeksi energiapoliittisessa keskustelussa pyöriviä aivomatoja ja liioitteluja vastaan. Kun luet kirjan, saat todennäköisesti usean vuoden immuniteetin energiapoliittisia pöpöjä ja tartuntatauteja vastaan.

Uhkapeli ilmastolla kysyy onko ydinvoiman vastustaminen länsimaissa uhka ilmastollemme. Kirja käy lakonisesti läpi toteutuneita päästövähennyksiä. Nopeimmat päästövähennykset on saavutettu ydinvoimalla esimerkiksi Ranskassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Kanadan Ontariossa.

Pääviesti on ilmastonmuutoksen mittakaava: jos hiilidioksidipäästöjen hillitsemisen kanssa ollaan tosissaan, ei ole varaa jättää tehokkaita keinoja käyttämättä.

Kirja on poikkeuksellisen tiivis ja helppolukuinen. Suosittelen lämpimästi. Myös herrojen blogit sisältävät hyviä tekstejä (Korhonen, Partanen).

Helsinkiin noin 500 sähköhybridibussia yhden raideliikenneinvestoinnin hinnalla

Kuva
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti selvin numeroin aloittaa uuden raitiovaunuyhteyden rakentamisen Hakaniemen ja Laajasalon väliin (HS 31.8.2016), (HS 2.9.2016), (YVA), (Iltasanomat). Hankkeen kustannusarvio on tässä vaiheessa yhteensä noin 360 miljoonaa euroa kattaen siltojen lisäksi raitiovaunut, kiskot maalle sekä vaunujen huoltotilat. Mukana on myös Suomen pisin eli noin kahden kilometrin silta.

Yli puolet HSL:n julkisen liikenteen matkoista tehdään busseilla ja valtaosa ajoneuvoista eli yhteensä noin 1500 on busseja (HSL, ks kuva alla). Bussiliikenteen päästöt ovat noin 100 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa (HSL 2012). Mikäli pääkaupunkiseudun joukkoliikenne aikoo osallistua ilmastotalkoisiin ja vähentää päästöjä, täytyy bussiliikenteelle tehdä jotakin. En ole nähnyt juurikaan keskustelua Helsingin joukkoliikenteen toteuttamisesta sähköhybridibusseilla, joten käsittelen aihetta tässä tekstissä.

Kuva: HSL pähkinänkuoressa (HSL Ympäristöraportti 2014)

Kuva: HSL pähkinänkuoressa

Tuuliwatin kovat puheet

Tuuliwatilla on kovat puheet uusien tuulivoimaloiden kyvystä tuottaa sähköä eli kapasiteettikertoimesta: "Samalla niin sanottu huipunkäyttöaika (aika jolloin voimala pyrittää tuulesta tehokkaasti sähköä) nousee yli 4 000 tuntiin vuodessa eli lähelle 50 prosenttia." (Kauppalehti).

Reilu vuosi sitten käsittelin tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimia. Totesin, että tukijärjestelmän kaavassa oleva 2400 tuotantotuntia on liian vähän, mutta ihan 4000 tuntia en laskuissani käynyt läpi (Syöttötariffi nykytiedoilla noin 50 euroa/MWh).

Jos tuulivoimala tuottaa sähköä 4000 tuntia vuodessa niin 1600 tunnin sähköt menevät puhtaana voittona viivan alle (Tuhat tuntia viivan alle).