Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2016.

Ruohonjuurista elämänpuuksi - Heima-Tirkkonen, Kallio-Tamminen, Selin

Kuva
Olen lueskellut nykyisen ympäristöliikkeen historiaan liittyviä kirjoja ja käteeni sattui mainio teos  nimeltä Ruohonjuurista elämäänpuuksi - suomalainen vaihtoehtoliikehdintä (1996).


"Yhteiskunnallinen liikkeeni oli [vegaani] ravinto, uusi rakkaussuhteeni, sen kautta näkyi maailman meno." Kullakin on kimmokkeensa lähteä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja näitä autenttisia kertomuksia tämä kirja huokuu.

Yhdellä kimmoke on kasvissyönti, toisella eläinsuojelu, kolmannella talonvaltauksiksi kanavoituva nuorten asuntopula, neljännellä huoli ikimetsistä, viidennellä ydinvoiman vastustamiseksi kanavoituva teollis- militaristinen länsimaalainen elämäntapa, kuudennella yksityisautojen vastustamiseksi kanavoituva pakokaasuihin ja epäviihtyisään kaupunkiin kyllästyminen, seitsemännellä vaihtoehtoisen vaihdannaisuuteen perustuvan talousjärjestelmän jano, kahdeksannella naisten oikeudet, yhdeksännellä vammaisten oikeudet, kymmenennellä ajattelun ja dogmien vapautuminen underground …

Yö järven rannalla

Kuva
Istun syksyistyvän mutta yhä lämpimän tuulen syleilemänä laiturilla pimeässä. Järven aallot, laiturin kosketus, pieniä pisaroita tuulen seassa, puiden havina ja luonnon tuoksut korvaavat näköaistin puutteet. Lämmin sauna humisee takana mäellä.

Vasta päättynyt työviikko tuntuu kadonneen kauas menneisyyteen. Oliko se edes olemassa?

Täällä metsän keskellä on paljon sellaista, mikä Helsingissä on uhanalaista tai kadonnutta.
Täällä on myös aliarvostettu pimeys.
Moni ymmärtää auringonlaskun kuvasta mistä luonnossa on kysymys ihmiselle - tuossa maisemassa silmä lepää.

Tässä pimeydessä kokemus on yhtä vahva, mutta sitä ei voi digitaalisesti tallentaa ja jakaa. Silti ihminen lepää.
Maisemassa on kuitenkin yksi virhe. 
Viiden kilometrin päässä vilkkuu 200 metriä järven yläpuolella punainen valo. Yön pimeydessä tuike tunkee lähelle ja vangitsee näkökentän. Kameralla ei voi tallentaa täydellisessä pimeydessä tuikkivan valon kokemusta.
Paikalliselle kunnalle on ehdotettu kuuden tuikkivan valon tu…

Rauli Partanen - Suomi öljyn jälkeen

Kuva
Luin Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirjan Suomi öljyn jälkeen (Into kustannus, 2013). Kirja sisältää suuren määrän tietoa yhteiskunnan ja erityisesti liikenteen riippuvuudesta öljystä. Kirja lähestyy öljyhuipun teorian kautta odotettua öljyn saatavuuden heikkenemistä. Energiajärjestelmiin liittyvät murrokset vievät aikaa ja kirja alleviivaa, että mukautuminen tulisi aloittaa ajoissa. Esimerkkinä pelkästään öljyä polttaviin ajoneuvoihin on Suomessa investoitu yli sata miljardia euroa.


Kirjan vahvuuksia ovat energiaan liittyvien kulutusmuotojen ja lähteiden suhteutukset sekä mittakaavojen vertailut. Kirjassa on myös kiitettävällä tavalla käyty läpi erilaisia energialähteitä ongelmineen, sekä aiheesta tietoa tuottavien organisaatioiden raportteja ja tilastoja. Energiayksiköt ja energiamuodot ovat selvästi kirjoittajilla hyvin hallussa.

Kun kirja siirtyy taloustieteen ja yhteiskunta-analyysin puolelle, aloin mutristella naamaani enemmän. Talousteoreettinen ja yhteis…

Suurpelto vastaan Malmin lentokenttä

Kuva
Helsingin yleiskaavassa Malmin lentokentän rakentamiselle on ladattu poliitikkojen puheissa suuria odotuksia. Alueelle on kaavailtu yhteensä jopa noin 30 000 uutta asukasta (Helsingin uutiset). Pohdin tässä tekstissä miten uusi asuinalue vertautuisi Espoon Suurpeltoon.

Espoon Suurpellosta kaavailtiin noin 10 vuotta sitten 15 000 ihmisen asuinaluetta. Malmin lentokentälle kaavaillulta asuinalueelta matkaa Helsingin rautatieasemalle on linnuntietä hieman enemmän kuin Espoon Suurpellosta (Kuva 1). Pinta-alaa Suurpellossa on Malmin lentokenttää enemmän ja väkeä vähemmän eli lentokentälle olisi tulossa tiiviimpää asutusta.

Kuva 1: Helsingin Malmin Lentokenttä ja Espoon Suurpelto
Espoon Suurpellon vetovoima on ollut nyt 10 vuotta myyntipuheiden jälkeen paljon markkinoitua laimeampi (HS 22.1.2015, HS 9.3.2016). Länsi-Metron valmistumisen myötä metroverkon ympäristössä rakentaminen oletettavasti tiivistää asutusta. Rakentamisen painopiste voi siis Espoossa olla muualla kuin Suurpellon alu…

Historian haamut selittävät Saksan energiapolitiikan

Tuulivoiman, aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energiamuotojen kannattajat ovat nähneet Saksan energiapoliittisissa valinnoissa tulevan teknologisen murroksen. Toisaalta monet energia-alan asiantuntijat ovat tuominneet Saksan ratkaisut ilmaston ja talouden kannalta epäonnistuneiksi (Energiauutiset): kallista ja päästöt eivät vähene.

Suomessa keskustelu pyörii paljon sen ympärillä, miten energiaa saataisiin tuotettua päästöttömästi edullisella tavalla. Pelkästään energiatekniikan ammattilaisen vinkkelistä tietyn maan kannattaisikin yleensä toteuttaa päästövähennykset tietyllä tavalla.

Miina Kaarlokoski on julkaissut kiinnostavan väitöskirjan Saksan poikkeukselliseen energiapolitiikkaan ja uusiutuvien energiatekniikoiden raskaaseen tukemiseen liittyen (Jyväskylän yliopisto, Väitöskirja). Kaarlokosken väitöskijan tuloksena Saksan voimakasta ydinenergiavastaisuutta ja maan päätöstä luopua ydinenergiasta kokonaan selittää ennen kaikkea Natsi-Saksan ja DDR:n kokemuksista kumpuava pelko…

Alexis Madrigal - Powering the Dream

Kuva
Alexis Madrigalin kirja Powering the Dream - The History and Promise of Green Technology kertoo energiajärjestelmän kehityksen historiaa Yhdysvalloissa 1800-luvun alkupuolelta 2010-luvulle saakka (2011). Madrigal on tullut tutuksi kolumnien ja blogien kirjoittajana Atlantic ja Wired -julkaisuissa (Alexis Madrigal).


Kirja alkaa sijoittaja John Doerrin tunteisiin vetoavalla TED-puheella vuodelta 2007 liittyen ilmaston lämpenemiseen ja energiakulutukseen (John Doerr 2007). Hieman aikaisemmin Al Goren dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus oli lisännyt ilmaston lämpenemistä käsittelevään keskusteluun kierroksia (Wikipedia). Melko nopeasti tuon jälkeen monessa maassa luotiin tukijärjestelmiä aurinkosähkön ja tuulivoiman käyttöönotolle.

Minkälaisiin kysymyksiin Madrigalin kirja vastaa?

Kirjan mukaan maailmassa oli 1800-luvulla lukumääränä enemmän tuulivoimaloita kuin nyt ja 1900-luvun alussa aaltovoimasta rakennettiin prototyyppejä Kaliformiassa. Auringolla toimivat vedenlämmittime…

Matti Kojo - Ydinvoima, valta ja vastarinta

Kuva
Moni energiatekniikan ammattilainen on vuosien varrella kummastellut miksi ydinvoimaa on rakennettu niinkin vähän. Energiapolitiikassa kohtaavat tekniikoiden lisäksi vallan eri muodot ja näkemykset yhteiskunnasta. Ymmärtääkseni asiaa paremmin etsin kirjastosta ydinvoimakriittistä kirjallisuutta.

Käteeni sattui Suomen ydinvoimapäätöksistä kertova Matti Kojon toimittama kirja Ydinvoima, valta ja vastarinta (Like, 2004). Kirja koostuu kahdeksasta eri kirjoittajan esseestä kuvaten ydinvoimaan liittyvää päätöksentekoa 1960-luvun lopulta 2000-luvun alun viidennen ydinvoimalan rakennuslupaan. Mukana kirjoittajina on myös ydinvoimaa vastustaneen Luonto-liiton ja Greenpeacen entisten aktivistien sekä paikallisaktivistien kirjoituksia.


Kojon kirja avaa omalla tavallaan ydinvoiman erityistä luonnetta poliittisena pelinappulana. Suomen neljä ensimmäistä ydinvoimalaa kuvataan kirjassa projektina, jossa valtion ylin johto Kekkosta myöten oli tiiviisti mukana. Poliittisesta erityisluo…

Tuulivoiman maankäyttö ja luonto

Kuva
Suomen luonnonsuojeluliitolta tuli pitkään odotettua kritiikkiä tuulivoimahankkeita kohtaan: "Homma on lähtenyt käsistä" – yritysten hinku tuulivoimaan huolettaa Luonnonsuojeluliittoa" (Yle 22.7.2016).

Suomen tukijärjestelmän ruokkima tuuliryntäys on nostanut maahamme satoja tuulivoimahankkeita (Tuuliryntäys). Ainakin yksi Suomen luonnonsuojeluliiton johtohahmo on tukenut tuulivoimaa ja avoimesti vastustanut ydinvoimaa (SLL ja ydinvoiman vastutus). Tässä tekstissä havainnollistan miksi Suomen luonnonsuojeluliiton energiapolitiikka kaipaa uutta suuntaa.

Kuvassa 1 on vasemmalla Olkiluodon ydinvoimalat ja oikealla Porin Peittoonkorven tuulivoimalaitokset samassa mittakaavassa. Olkiluodon kaksi voimalaa ovat tuottaneet sähköä 1980-luvulta saakka ja kolmas reaktori valmistuu näillä näkymin vuonna 2018. Kuten kuvasta näemme, Peittoonkorven 12 tuulivoimalaa vaatii paljon suuremman pinta-alan kuin kolme ydinreaktoria.

Kuva 1: Olkiluodon ydinvoima-alue mittakaavassa  Porin Peitt…

Esa Eranti - Suomen Ympäristöpolitiikka

Kuva
Kiertelin kirjastossa ja käteeni sattui Esa Erantin kirja Suomen Ympäristöpolitiikka - Kestävää kehitystä vai vastuutonta vallankäyttöä? Kirja on julkaistu vuonna 2007 Teknillisen korkeakoulun nimissä ja se löytyy vapaasti verkosta (PDF). Kirja on myös listattu Wikipedian ympäristönsuojelun kirjallisuutta käsittelevällä sivulla (Wikipedia).



Kirja on puheenvuoro rationaalisen ja ennustettavan ympäristöpolitiikan puolesta. Eranti kritisoi ympäristöhallintoa etenkin suhteellisuudentajun puutteesta. Sektoreina toimiva hallinto asettaa kirjan mukaan yksittäisiä raja-arvoja eikä pyri luomaan tasapuolista normistoa. Yksittäiset hankkeet saattavat joutua lähes mielivaltaisien vaatimusten ja liian pitkien lupaprosessien kouriin, vaikka toisaalla suurempia ongelmia käsitellään eri kriteereillä.

Eranti vertaa esimerkiksi Vuosaaren sataman maiseman säilyttämiseksi rakennettua tunnelia ja ruoppauksen erityisvaatimuksia mitättömiltä kuulostaviin laillisiin ympäristöpäästöihin, joihin ei kohdistet…

Liikkumisen vapaus kaupungeissa

Pohdin tässä tekstissä mistä syystä kaupunkisuunnittelussa liikennejärjestelyitä koskevat päätökset herättävät kiihkeitäkin tunteita.  Usein paremmalla toisen osapuolen ymmärtämiselle keskustelu on kunnioittavampaa ja rakentavampaa.
Niin tiiviissä kaupungissa kuin harvemmin asutulla maaseudulla vapaus halutessaan liikkua paikasta toiseen on yksi keskeisiä oikeuksia.
Liikennejärjestelmän pääpiirteisenä historiana teollistuva yhteiskunta nopeutti 1800-luvulla maan päällä liikkumista rautateiden avulla ja ratkaisi samalla suurien tavara- ja ihmismäärien siirron. Kaupunkien välille rakennettiin rautateitä mutta kaupunkien sisällä ja ympäristössä liikkuminen oli kömpelömpää. Tieverkko oli tuohon aikaan heikko ja hevosen lanta kaupunkien ympäristöongelma.
Polkupyörä toi 1900-luvun taitteessa edullisen tavan matkustaa pidempiäkin matkoja esimerkiksi tanssiaisiin paria etsimään. Yhdessä markkinatalouden leviämisen kanssa valtaa päätöksistä siirtyi enemmän yhdelle ihmiselle. Myös liikkuminen …