Onko Helsingin yleiskaavan väestöennuste toive

Helsingin yleiskaavan valmistelu etenee paraikaa täyttä vauhtia (Helsingin kaupunki). Nyt annetaan suuntaviivoja rakentamiselle seuraavien vuosikymmenien ajalle. Muuttaako ja mahtuuko Helsinkiin yli 200 000 asukasta tulevan 35 vuoden aikana? Kavennetaanko keskuspuistoa, rakennetaanko Malmin lentokenttä ja tuleeko kaupunkibulevardeja? Miten päättäjien ja nykyisten 630 000 asukkaan keskustelu mahdollisien uusien asukkien sijoittamisesta sujuu?

Kuva 1: Helsingin yleiskaava (Helsingin kaupunki)

Avoimen tiedonvälityksen ja sosiaalisen median aiheuttamasta muutoksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan on keskusteltu paljon. Puolueiden toimintamallia haastoivat hiljattain Mikael Jugner, Taru Tujunen ja Matti Apunen pamfletillaan (Pelastakaa puolueet), (Helsingin Sanomat 3.6.2016). Taru Tujunen kirjoitti aihetta sivuten poliittisen päätöksenteon erkaantumisesta kansalaisista (Helsingin Sanomat 19.7.2016). Sivusin hieman näitä aiemmassa kirjoituksessani (Paljon liikkuvia osia, Avoin tieto ja päätöksenteko).

Helsingin yleiskaavan valmistelu on esimerkki viestintähaasteesta. Kaupunki on valmistellut yleiskaavaa ja toisaalta kansalaiset ovat keränneet tietoa ja kymmenien tuhansien ihmisten addresseja esimerkiksi Malmin lentokentän ja Keskuspuiston säilyttämisen puolesta (Avoin tieto ja päätöksenteko).

Vastakkainasettelu johtuu Helsingin vuoteen 2050 ulottuvasta väestöennusteesta. Tuore kunnallisaloite kritisoi kasvuennustetta megalomaanisuudesta (Kuntalaisaloite: tolkkuakaavaan).
Helsingin kaupungin sivuilla on kolme erilaista väestöennustetta (Helsingin kaupunki, Kuva 1). Vuonna 2050 Helsingissä on näiden ennusteiden mukaan 700 000 - 870 000 asukasta. Helsingissä on nyt noin 630 000 asukasta eli matalin ennuste tarkoittaa noin 70 000 ihmisen kasvua ja korkein lähes 250 000 ihmisen kasvua Helsingin väestöön. Yleiskaava on laadittu nopean väestönkasvun mukaan.




Kuva 2: Helsingin väestöennuste (Kuntalaisaloite), (Helsingin kaupunki), (HTML, PDF)

Mikä Helsingin laatimista ennusteista voisi olla todennäköisin (Kuva 2)?

Yksi vertailukohta on verrata Helsingin ennusteita koko Suomen väestönkehitykseen. Suomen väestöennusteet on laatinut Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa vuoden 2015 ja 2050 välillä reilulla 400 000 ihmisellä (Tilastokeskus, Tilastokeskus nykytila, Tilastokeskus syntyvyys). Helsingin kolmesta eri kasvuennusteesta valitsen vertailuun nopean kasvun ennusteen, koska sitä on käytetty yleiskaavan pohjana.

Laajennan vertailussa historian alkamaan vuodesta 1900 kun Helsingin omassa ennusteessa vertailuvuosi alkaa 1980-luvun alusta (Kuva 2). Väestön historiatiedot löytyvät Wikipediasta Helsingin ja Suomen osalta (Helsinki), (Suomi).

Näihin tietoihin pohjautuva Suomen ja Helsingin väestön toteutunut kehitys vuosilta 1900 - 2010 on esitetty Kuvassa 3 yhdessä vuoteen 2050 ulottuvan ennusteen kanssa. Kokonaisuutena Helsingin väestömäärä on nykyisin reilut 10% Suomen väestömäärästä. Kuvassa 3 Suomen ja Helsingin aikajana on kuvattu eri skaalalla, jotta Helsingin väestön vaihtelu erottuu selvemmin. 


 Kuva 3: Helsingin ja Suomen väkiluku 1900 - 2010 

Kuvan 3 historian puolelta huomataan, että Helsingin väestömäärä laski noin 20% 1970-luvulla. Miksi Helsingin omassa ennusteessa (Kuva 2) aloitusvuodeksi on valittu 1980? Kuvan 3 ennusteiden osalta nähdään, että Helsingin ennuste kasvaa selvästi nopeammin kuin Suomen väestöennuste. Aikavälillä 2015 - 2050 Helsingin nopean kasvun ennuste vastaisi koko maan kasvusta yli 60%. Kuulostaa suurelta joten katsotaan tätä hieman tarkemmin.

Kuvassa 4 on verrattu 10 vuoden pätkissä Helsingin väestön kasvun osuutta Suomen väestön kasvusta. Kuten nähdään, historian osalta vain kerran kaupungistumisen huippuaikana 1960-luvulla Helsingin väestönkasvu oli 50% Suomen väestönkasvusta. Seuraavana vuosikymmenenä mentiin 20% pakkaselle. Nyt yleiskaavan pohjana olevan ennusteen mukaan 2030-luvulla kasvu kiihtyy eli odotettavissa olisi 1960-luvun kaupungistumista voimakkaampi väestön keskittymisilmiö Helsinkiin. Kuvassa 5 on esitetty Kuvien 3 ja 4 taustalla olevat numerot.

Kuva 4: Helsingin väestönkasvun osuus Suomen väestönkasvusta

Kuva 5: Väestön toteuma ja ennuste taulukkomuodossa

Kuvassa 6 on vielä mukana Helsingin lisäksi lähiseutujen asukaslukujen kehitys. Helsingin seudun asukasluku on kasvanut vuodesta 1950 noin 0,9 miljoonalla kun koko Suomessa samaan aikaan kasvu on ollut 1,4 miljoonaa. Koko Helsingin seudun väkiluku nopean kasvuennusteen mukaan kasvaa noin 0,6 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä kun samaan aikaan Suomen väkiluku kasvaa vain 0,4 miljoonalla.

Kuva 6: Helsingin ja seudun väestö 1950-2012 ja 
projektiot --> 2050 (Helsingin yleiskaava)

Tämän haarukoinnin pohjalta tuntuisi siltä, että Helsingin kaupungin yleiskaavan pohjalla oleva väestöennuste ja Tilastokeskuksen väestöennuste eivät voi samaan aikaan toteutua. Ilman erillisiä perusteluja sanoisin, että Helsingin yleiskaavan nopean kasvun väestöennuste ei ole realistinen. Tällöin todennäköisesti osa lisärakentamisesta ei toteudu.

Onko Helsingin yleiskaavan pohjana oleva väestöennuste toive? Ei, sen avulla varaudutaan mahdollisuuteen suuresta väestönkasvusta. Helsinkiin mahtuu varmasti paljon lisää asukkaita (Youtube: Tonttikatsaus).

Väestönkasvun epävarmuus ei mielestäni näy yhteiskunnallisessa keskustelussa. Poliittinen päätöksenteko viestii ehdottomuudella Malmin lentokenttää ja Keskuspuistoa puolustaville, että alueet rakennetaan. Parantaisiko keskustelun laatua epävarmuuksien huomionti? Eli mitkä alueet jätetään rakentamatta mikäli väestö ei kehity optimistisimmalla tavalla.

Yhtä oikeaa ennustetta Helsingin väestönkasvusta ei voi antaa. Helsinki kilpailee asukkaista jatkuvasti kehyskuntien kanssa. Noin kymmenen vuotta sitten Helsinki pelkäsi Nurmijärvi-ilmiötä (Wikipedia) eli yksinkertaistettuna varakkaan väestön muuttoa pientaloihin kehyskuntiin. Helsinkiin liitettiin tuolloin Sipoolta noin 30 neliökilometria maata (Wikipedia). Alueelle kerrottiin mahtuvan noin 50 000 asukasta. Nyt hiljattain ilmiö vaikuttaisi jälkeen aktivoituneen (Yleisradio 24.3.2016).

Esimerkki ennustamisen vaikeudesta on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Pasilassa. Keski-Pasilan rakentaminen oli tiedossa jo 1980-luvun alussa. Tuon jälkeen rakennettiin Pasilan rautatieasema vuonna 1990 (Wikipedia). Nyt 26 vuotta myöhemmin Pasilan juna-asema puretaan myydään rakennusliikkeelle (Helsingin Sanomat 8.1.2014).

Sipoon alue ja Pasilan asema tuntuvat melko lyhytjänteiseltä politiikalta.

Perinteikäs Anttila meni eilen konkurssiin ja digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa tavoilla joita on hankala ennustaa vuoteen 2050 saakka (Helsingin Sanomat 20.7.2016). Lienee kuitenkin selvää, että jatkuvasti parantuva tiedonvälitys siirtää valtaa yhä enemmän kuluttajalle.

Yleiskaavan kaupunkibulevardit hieman vaikeuttavat kauempaa liikkumista Helsinkiin. Onko sellainen ajattelu Helsingin ja helsinkiläisten etu kun vallansiirto kuluttajille jatkuu?


Kuva: Suomen väestö aluetyypeittäin 1960-2015 
ja ennuste 2040 asti (Linkki, s.79)

Lisätietoa:
  • Yleiskaavan suuntaviivojen tausta-ajattelua voi lukea esimerkiksi (Helsingin Sanomat 27.7.2016), (Soininvaara & Särelä 2015), (Soininvaara 2013).
  • Timo Aro:
    • Kaupungistumisen lukuja viime vuosikymmeniltä (Linkki)
    • Karttoja viime vuosilta (Linkki)
    • Mullistaako muuttoliike Suomen (Linkki)
  • Helsingin seudun aluesarjat (Linkki), HELSINGIN VÄESTÖ VUODENVAIHTEESSA 2015/2016 JA VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2015 (Linkki), Helsingin väestöennuste (Linkki)
  • Suuret ikäluokat kaupungeissa (Linkki)
  • Tiivistyvä kaupunkikehitys - Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta (Linkki)
  • Tilastokeskuksen ennusteiden tarkkuus (Linkki)
  • Muuttoliike ja aluerakentaminen (Linkki)

Kommentit