Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2016.

Kaupunginosavihapuhe

"Miten joku voi asua Itä-Pasilassa, Merihaka on suoraan Neuvostoliitosta, Kontula on slummi, Jakomäki pitäisi purkaa, jne..."
Suomessa on pitkät perinteet asuinpaikkoihin liitettävällä vähättelevällä ja alentavalla puheella. Kutsun sitä kaupunginosavihapuheeksi.

Muistan sen hetken kun pikkupoikana luin lehdestä omaa kotiani alentavaa ja jopa solvaavaa tekstiä. En silloin voinut käsittää, miten joku voi ajatella kuten tekstissä luki. Meitä lapsia sillä alueella oli tuolloin 700.

Hyvät ihmiset lopettakaa tällainen puhe. Sen kohteena ovat tuhannet ihmiset ja heidän kotinsa. Nämä ihmiset muodostavat kansanryhmän joita yhdistää koti tietyllä alueella.

Esteettisyyteen ja arvostukseen liittyvät käsitykset muuttuvat ajassa. Se mitä haukuttiin 70 vuotta sitten voi tänään olla Punavuori tai Kallio. Kehitys ja tasa-arvo edistyvät kun emme ruoki ennakkoluuloja.


Kuntien viestinnän ylimielisyys

Luin Osmo Soininvaaran ja Mikko Särelän pamfletin Kaupunkien voitto (Soininvaara & Särelä 2015). Hyvää lukemista mikäli Helsingin yleiskaava tai yleisemmin vihreän talousliberaalin suunnan yhteiskuntasuunnittelu kiinnostaa. Pamfletista voisi kirjoittaa pitkän mietinnön, mutta nostan tässä tekstissä loppupäässä kehutun sähköisen tiedonvälityksen ja sosiaalisen median kaupunkeihin kiihdyttämän pöhinän, koska siitä on hiljattain keskusteltu (Helsingin Sanomat 27.7.2016), (Helsingin Sanomat 28.7.2016).

Tällä pöhinällä viitataan kaupunkikulttuurin ja kaupunkilaisten keskinäisen solidaarisuuden ja sosiaalisuuden muotoihin. Nykyinen sosiaalisen median teknologia mahdollistaa monenlaiset lyhytikäisetkin popup-yhteisöt. Tällaisia yhteisöjä syntyy kun saman ajattelun jakavat ihmiset haluavat vaihtamaan ajatuksia.

Olen kuullut paljon kehuja erilaisista vapaaehtoisesti ilman korvausta luoduista yhteisöistä joista moni on saanut paljon hyvää mieltä ja energiaa esimerkiksi tiettyyn elämäntil…

Kammiovuorella

Kuva
Naava puissa kertoo puhtaasta ilmasta ja merkki kalliossa seudun korkeimmasta paikasta. Aikanaan Kammiovuori oli osa Struven ketjua (Struven ketju, Pro Terrikorpi). Perimätiedon mukaan Kammiovuoren Hiskian luolassa asui 1900-luvun alkupuolella erakko.

Kammiovuori on Itä-Hämeen korkein kukkula (221 metriä) Päijänteen lähellä Sysmän kunnassa. Alueella kulkee noin neljän kilometrin merkitty luontopolku (Sysmä, Kammiovuori). Alla olevat valokuvat eivät tee täyttä oikeutta jylhille jyrkille maisemille ja kauniille kelopuille.






Meillä mäkisessä maastossa reitin kiertämiseen meni kolmisen tuntia lapsien kanssa. Suosittelen!

Onko Helsingin yleiskaavan väestöennuste toive

Kuva
Helsingin yleiskaavan valmistelu etenee paraikaa täyttä vauhtia (Helsingin kaupunki). Nyt annetaan suuntaviivoja rakentamiselle seuraavien vuosikymmenien ajalle. Muuttaako ja mahtuuko Helsinkiin yli 200 000 asukasta tulevan 35 vuoden aikana? Kavennetaanko keskuspuistoa, rakennetaanko Malmin lentokenttä ja tuleeko kaupunkibulevardeja? Miten päättäjien ja nykyisten 630 000 asukkaan keskustelu mahdollisien uusien asukkien sijoittamisesta sujuu?

Kuva 1: Helsingin yleiskaava (Helsingin kaupunki)
Avoimen tiedonvälityksen ja sosiaalisen median aiheuttamasta muutoksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan on keskusteltu paljon. Puolueiden toimintamallia haastoivat hiljattain Mikael Jugner, Taru Tujunen ja Matti Apunen pamfletillaan (Pelastakaa puolueet), (Helsingin Sanomat 3.6.2016). Taru Tujunen kirjoitti aihetta sivuten poliittisen päätöksenteon erkaantumisesta kansalaisista (Helsingin Sanomat 19.7.2016). Sivusin hieman näitä aiemmassa kirjoituksessani (Paljon liikkuvia osia, Av…

Pentti Linkola - Johdatus 1990-luvun ajatteluun

Kuva

Hukutettua ja kuivattua maata

Kuva
Suomen Kuvalehdessä on kiinnostava artikkeli merkittävästä kupari- ja nikkeliesiintymästä, joka löytyi harvinaisen suojellun suon alta Lapista (SK 10.7.2016). Asetelma on polarisoitunut vahvasti Natura-suojellun Viiankiaapan sekä vahvojen taloudellisten etujen välillä (Metsähallitus, Luontoon.fi, Sodankylän verkkolehti). Suomessa on maa-alueita kuivatettu ja hukutettu niin kaivos- ja metsäteollisuuden kuin vesivoiman ja maatalouden tarpeisiin. Käsittelen tässä kirjoituksessa näitä teemoja.

Kuva1: Lokan tekoallas ja vesivoima (Yleisradio: Hukutettu maa)
Suomen Kuvalehden kirjoituksessa sivutaan kotimaisen soiden suojelun historiaa - miten käsitys suosta muuttui 1940-50-lukujen joutomaasta 1978 kansalliseen soidensuojeluohjelmaan. Välissä 1960-luvulla valtio suoritti miljoonien hehtaarien metsäojituksia ja valjasti jokia vesivoiman tuotantoon.

Taloudellisten etujen ja luontoarvojen mittaamista samalla vaa'alla on Suomessa harjoiteltu viime vuosikymmeninä eri tavoin. Yksi ensimmäis…