Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2016.

Uusiutuvaa energiaa jo tehdyillä päätöksillä 2030 jopa yli 60 prosenttia

Kuva
Käsittelin edellisessä kirjoituksessa TEM:in arviota tulevasta energiakehityksestä nykyisten päätösten puitteissa (TEM Perusskenaario ja säästöpihvi). TEM:in skenaariossa uusiutuva energia kasvaa melko voimakkaasti 2015 - 2030 absoluuttisina lukuina. Tästä huolimatta uusiutuvien suhteellinen osuus energiakäytöstä kasvaa melko maltillisesti. Maltillisesti kasvava osuus johtuu siitä, että TEM:in laskelmassa oletetaan energiakulutuksen kasvavan.

Kulutuksen kasvu on pääosin markkinaehtoista. Sen sijaan tukijärjestelmällä markkinalle työnnettävä uusiutuva energia rakennetaan ei-markkinaehtoisesti. Vastaavasta kehityksestä esimerkkinä Suomi saavutti aiemmat uusiutuvan energian tavoitteensa kuusi vuotta etuajassa: vuoden 2020 tavoitteet ylitettiin jo vuonna 2014 (Energiavirasto) vaikka tukijärjestelmä luotiin vasta 2011. Uusiutuvan energian osuus kasvoi ilmeisesti kokolailla kuten oli suunniteltu, mutta kokonaisenergian kulutus laski. Tällöin uusiutuvan energian suhteellinen osuus luonnolli…

TEM perusskenaario ja hiilidioksidipäästöjen säästöpihvit

Kuva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on julkaissut perusskenaarioksi kutsutun keskipitkän aikavälin ennusteen Suomen energiakulutuksesta (Kalvot, Raportti, Sivu). Perusskenaario on arvio siitä miten energiankäyttö kehittyy jo tehtyjen päätösten seurauksena muut ennusteet huomioiden. Skenaario siis olettaa, että mitään uusia poliittisia päätöksiä ei tehdä.

Suosittelen lämpimästi selaamaan ainakin kalvot läpi ja pohtimaan tuotanto- ja kulutusmuotojen suhteita. Kalvoista käy graafisessa muodossa kivasti ilmi mittaluokat sekä eri kulutuslajien että tuotantotapojen välillä. Pohdiskelen tässä tekstissä mitä ajatuksia TEM:in materiaali herätti.

Kuvista 1-5 käy ilmi energiakulutus 1990-2015 ja arvio kehityksestä 2016-2030. Suomessa energiaa kulutetaan vajaa 400 terawattituntia (TWh). Kehityksenä 1990-luvun alusta noustiin yli 400 TWh tason mutta sittemmin on laskenut lähemmäs 350 TWh tasoa. TEM ennakoi skenaariossaan, että energiakulutus nousee takaisin yli 400 TWh tasolle.

Kuva 1: Primäärienerg…

Kaikenkarvaiset energiaskenaariot: tiedä lopputulos lukematta sisältöä

Ilmastokysymysten tärkein taistelukenttä ovat energiapoliittiset ratkaisut. Energiapolitiikassa maalaillaan paraikaa ahkerasti tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja. Yhtä mahdollista kehityskulkua kutsutaan skenaarioksi.

Käsittelen tässä tekstissä minkälaiset tahot energiaskenaarioita keskusteluun tuottavat ja miksi. Tekstin luettuasi tiedät lähes aina lopputuloksen pelkästään kansilehteä silmäilemällä. Sinun ei siis tarvitse enää lukea sisältöä lainkaan.

Periaatteessa kiinnostavimpia tietolähteitä ovat riippumattomat tahot. Näistä esimerkkeinä riippumaton tiede ja jostain syystä vapaaehtoisesti sisältöä synnyttävä toiminta. Muu sisältö yleensä toteuttaa vanhan sananlaskun: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Mikäli ymmärtää, että tuottajan toiminta-ajatus on vaikkapa edistää tietyn energiatekniikan myyntiä, ei itse tuotokseen tarvitse perehtyä lainkaan ja silti tietää lopputuloksen. Asiansa osaava on toki saanut kyseisen tekniikan näyttämään parhaalta vaihtoehdolta.

Skenaario…

Luonnonsuojeluliiton pitkän linjan ydinvoiman vastustus

Kuva
Käsittelin aiemmin Suomen luonnonsuojeluliiton sammakkoa Fennovoiman ja tuulivoiman rakennushankkeiden vertaamisesta toisiinsa (Fennovoima tuulivoiman tavoin). Tänään Tuomas Embuske haastatteli MTV3 Huomenta Suomessa ydinvoimaan ja ilmastonmuutokseen liittyen Rauli Partasta ja aiemmasta kirjoituksesta tuttua Luonnonsuojeluliiton edustajaa (MTV3). Kimmoke tämän tekstin kirjoittamiselle lähti Luonnonsuojeluliiton edustajan mukalluista kommentista:
"Merkittävässä roolissa ovat tuulivoima ja aurinkoenergia" "Luonnonsuojeluliitossa lähdemme siitä, että ydinvoimasta kannattaa Suomessa luopua -- ja rakentaa uusiutuvia niin paljon kuin mahdollista" Tällaisella puheella ei ole mielestäni yhteyttä luonnosuojeluun koska Ydinvoimasta luopuminen aiheuttaisi valtavan muutoksen Suomen luontoon (Ympäristöjärjestöjen sokea piste), (Tuulivoima ja luonto). Aiemmin toinen luonnonsuojeluliiton aktiivi kertoi Suomen sähköverkkoon helposti mahtuvan 30 000 tuulivoimalaa (Tuulitrollit). &…

Suomi kärkeen päästötehokkuudessa vanhoilla numeroilla

Kuva
Energiamarkkinoihin liittyvistä tukijärjestelmistä on julkaistu kiinnostava raportti (IEA). Aiheesta kirjoittaa myös Osmo Soininvaara blogissaan otsikolla Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa – paitsi Suomessa (Soininvaara). Kiinnostus raporttiin herää koska Suomessa päästövähennys näytetään saavutetun kaikista maista edullisimmalla tavalla (Kuva 1). Onko Suomessa viime vuosina harrastettu energiapolitiikka ja syöttötariffijärjestelmä siis kustannustehokasta? Silmäillään numeroita hieman tarkemmin.

Kuva 1: Keskimääräiset tuet uusiutuville energiamuodoille  sekä päästövähennysten keskihinnat (IEA)
Reilu vuosi takaperin tukijärjestelmien tehokkuutta käsitteli Sitran raportti Tavoitekonflikteja ja tukimekanismeja (Sitra). Sitran raportin professorien mukaan kansallisten tukijärjestelmien tavoitekonfliktit saattavat johtaa tehottomuuteen ja jopa päästöjen nousuun. Tällaisiin tavoitekonflikteihin viittaa myös Soininvaara aluepolitiikan ja ei-tukea-ydinvoimalle huomioillaan (Soi…

Maisemansuojelulaki

WWF kirjoittaa: "Vesivoimaa markkinoitiin välttämättömyytenä Suomelle: jokien valjastamisessa alue- ja talouspoliittiset edut syrjäyttivät kaikki muut arvot, ja lainsäädäntöä kevennettiin vesivoiman nopean rakentamisen mahdollistamiseksi. Nyt on korkea aika korjata vanhat virheet ja antaa vaelluskaloille ja muulle vesiluonnolle mahdollisuus elpyä” (WWF).

WWF:n tekstin voi kokonaisuudessaan katsoa pätevän tämän päivän tuulivoimarakentamiseen. Hallitus paraikaa suunnittelee miten lainsäädäntöä voitaisiin yhä edelleen keventää massiivisen tuulivoimarakentamisen tieltä. Tuulivoimassa toistetaan nyt samoja vesivoiman virheitä.

Aikanaan kansalaisten liikehdinnältä kesti noin kaksi vuosikymmentä saada aikaan pelisäännöt - syntyi koskiensuojelulaki (Finlex). Aiheesta vertailua tuulivoiman ja vesivoiman välillä (Tripodien aika: Kyrönjoen tuulisota).

Kauanko tuulivoiman kansalaistoiminnalta kestää saada aikaan maisemansuojelulaki? (TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimalois…