Kirjoitin aiemmin sähkön avulla ilmasta valmistettavista polttoaineista ja perustelin miksi kysymyksessä on harvoin kovin hyvä idea (Ikiliikkuja ilmasta). Sähköteho on oikeastaan tapa siirtää vääntövoimaa. Sähköä kannattaa harvoin muuttaa polttoaineeksi, koska lämpövoimakoneet hukkaavat yli puolet energiasta lämmöksi.
Tekniikka ja Talous uutisoi eilen: Nyt se on tehty – "Tieteellinen läpimurto": CO2:sta puhdasta polttoainetta ennätyksellisen tehokkaasti" (Tekniikka & Talous 8.1.2016).
Kysymys on tavasta muuttaa sähkö formiaatti-nimiseksi eräänlaiseksi suolaksi, jonka voi tarvittaessa polttaa (Wikipedia: Formiaatti). Polttoaineena formiaatti lienee heikompi kuin puuhalko. Erityisesti se on heikompi kuin ilmasta valmistettu metaani, koska metaania voi hyödyntää polttomoottorissa ja formiaattia ei voi.
Kysymys on yhdestä tavasta ottaa hiilidioksidia talteen. Laajemmin hiilidioksidin talteenottomenetelmistä on kirjoittanut esimerkiksi Kaj Luukko (CCS – Carbon Capture and Storage). CSS menetelmistä on puhuttu paljon, mutta toistaiseksi suuret hankkeet on peruttu taloudellisesti kannattamattomina. Esimerkkinä Britannia suurin hiilivoimalaitos perui oman hankkeensa syksyllä 2015 (BBC 25.9.2015).
Kirjoitin Draxin hankkeista aiemmin (Drax: hiili- vai tukinielu ja Metsät kahden voimalan kitaan).
Formiaatin valmistaminen hiilidioksidista ei ole ikiliikkuja.
Asiasta kirjoitti myöhemmin hieman monisanaisemmin toinen blogi (Outoja katalyyttitutkimuksia - polttoainetta vedestä tai CO2:sta).
Tekniikka ja Talous uutisoi eilen: Nyt se on tehty – "Tieteellinen läpimurto": CO2:sta puhdasta polttoainetta ennätyksellisen tehokkaasti" (Tekniikka & Talous 8.1.2016).
Kysymys on tavasta muuttaa sähkö formiaatti-nimiseksi eräänlaiseksi suolaksi, jonka voi tarvittaessa polttaa (Wikipedia: Formiaatti). Polttoaineena formiaatti lienee heikompi kuin puuhalko. Erityisesti se on heikompi kuin ilmasta valmistettu metaani, koska metaania voi hyödyntää polttomoottorissa ja formiaattia ei voi.
Kysymys on yhdestä tavasta ottaa hiilidioksidia talteen. Laajemmin hiilidioksidin talteenottomenetelmistä on kirjoittanut esimerkiksi Kaj Luukko (CCS – Carbon Capture and Storage). CSS menetelmistä on puhuttu paljon, mutta toistaiseksi suuret hankkeet on peruttu taloudellisesti kannattamattomina. Esimerkkinä Britannia suurin hiilivoimalaitos perui oman hankkeensa syksyllä 2015 (BBC 25.9.2015).
Kirjoitin Draxin hankkeista aiemmin (Drax: hiili- vai tukinielu ja Metsät kahden voimalan kitaan).
Formiaatin valmistaminen hiilidioksidista ei ole ikiliikkuja.
Asiasta kirjoitti myöhemmin hieman monisanaisemmin toinen blogi (Outoja katalyyttitutkimuksia - polttoainetta vedestä tai CO2:sta).
Kommentit
Lähetä kommentti