Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

Helsingin tuulivoimaperiaatteet valmistelussa

Kuva
Kirjoitin aiemmin mittaluokasta miten tuulivoimalla voisi korvata energiamäärältään Helsingin sähköntuotannon ja kaukolämmön (Helsingin energiaremontti). Karkeasti sähköntuotanto vaatisi 300 merituulivoimalaa ja kaukolämmön korvaaminen 200 merituulivoimalaa lisää.

Helsingin kaupunki on nyt valmistelemassa tuulivoiman sijoittamisperiaatteita ja aiheesta on valmistunut raportti (Helsingin kaupunki 27.1.2016), (Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet). Raportissa on luokiteltu kolmen kokoluokan voimalat ja kuvassa 1 on lueteltu alueet jonne kunkin kokoluokan voimaloita voi sijoittaa:
Teollinen kokoluokka, maston korkeus max 125 metriä Paikalliset voimalat maston korkeus max 50 metriä merenpinnasta Pienet alle 3 metrin roottorin halkaisijan voimalat maston korkeus max 30 metriä Kuva 1: Tuulivoimaloiden sijoittamisvyöhykkeet  (Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet)
Muita kiinnostavia tuloksia raportissa on: kyselyn tulokset karttapohjalla (Kuva 2), maisemavyöhykkeet (Kuva 3), kulttuuriympäristöt (…

Tuulikupla puhjennut Euroopassa

Kuva
Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat laskeneet noin 60% viimeisien muutaman vuoden aikana Euroopassa (TVKY: Tuuli- ja aurinkoinvestoinnit syöksykierteessä Euroopassa).

Kysymykseni kuuluu miten hidastunut vauhti näkyy tuulivoiman asennetun kapasiteetin määrissä ympäri maailmaa. Asennetun tuulivoimakapasiteetin maakohtaisia kasvutilastoja löytyy esimerkiksi The Windpower sivuston tilastoista, jotka kattavat vuodet 1997 - 2014 (The Windpower). Piirtelin näiden tilastojen mukaan muutamia käyriä.

Kuvassa 1 on esitetty suurimpien tuulivoimamaiden maakohtaisia tilastoja. Kuvassa 2 on piirretty samaan kuvaan maiden asennetut kumulatiiviset kapasiteetit. Kuvassa 3 on esitetty merkittävien eurooppalaisien tuulivoimamaiden vuosittain asennettuja uusia kapasiteettimääriä.

Kuva 1: Maakohtaisesti tuulivoimakapasiteetti ja kasvuprosentti   edelliseen vuoteen nähden (1997 - 2014)  
Kuva 2: Maakohtaisesti tuulivoiman kumulatiiviset kapasiteetit 1997 - 2014


Kuva 3: Vuosittain asennettu uusi kapasiteett…

Suomen sähkön vienti ja tuonti

Kuva
Energia- ja etenkin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa puhutaan energian viennistä ja tuonnista. Tilastokeskuksella on näppärä raportointipalvelu, josta voi tuottaa tilastoja eri energiatuotteiden viennistä ja tuonnista (Tilastokeskus: Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain). Poimin palvelusta Suomen sähkön tuonti- ja vientimäärät sekä euroina että energiayksikköinä: Kuva 1.


Kuva 1: Suomen sähkön tuonti ja vienti 2010 - 2015 (Tilastokeskus: Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain)
Tilastoista näkee miten halpaa tuontisähkö Suomelle on ollut ja on. Kuvassa 2 on esitetty tuontisähkön määrä ja arvo vuosineljänneksittäin aikaväliltä 2010 - 2015. Tuontisähkön arvo on tällä jaksolla laskenut tasaisesti päätyen alle 30 €/MWh lukemiin. Samalla aikavälillä tuontisähkön määrä on pikkuhiljaa noussut.
Kuva 2: Suomen tuontisähkön määrä ja arvo vuosineljänneksittäin 2010 - 2015 (Tilastokeskus: Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain)

Sama näkyy myös Energiateollisuuden tilastoissa: tu…

Suomen sähkö 2015

Kuva
Energiateollisuus on julkaissut kalvosarjan Energiavuosi 2015 - Sähkö (Energiateollisuus). Nostan kalvosarjasta muutaman poiminnan.

Tuulivoimaa tuotettiin Suomessa noin 2,3 TWh (kalvo 17) eli noin 2,7% vuotuisesta sähkönkulutuksekstamme. Toisaalta vesivoimaa ohijuoksutettiin vuonna noin 1,33 TWh (kalvo 16).

Suomen sähköntuotannosta vuonna 2015 hiilidioksidivapaata tuotantoa oli 79% (Kuva 1) ja sähköntuotannon päästöt laskivat 97 g CO2/kWh tasolle (Kuva 2).

Kuva 1: Suomen sähköntuotanto energialähteittäin (Energiateollisuus)
Kuva 2: Suomen sähköntuotanto CO2 päästöt (Energiateollisuus)
Päästöjen pieneneminen (Kuva 1, Kuva 2) näkyy myös hiilen käytön voimakkaana laskemisena Suomen sähköntuotannossa viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 3):
Kuva 3: Hiilen käyttö sähköntuotannossa (Energiateollisuus)
Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden tuotanto vuonna 2015 on kuvassa 3. Norja ja Ruotsi tuottavat lähes 75% markkinoiden sähköstä.

Kuva 4: Sähköntuotanto pohjoismaisilla markkinoilla (Energiateollisuus

Suomen kauppatase olisi plussalla ilman tuulivoimaa

Vuonna 2015 ostettiin ennätysmäärä ulkomaisia tuulivoimalaitoksia Suomeen. Kirjoitin aiemmin Suomen kauppataseen painuvan pakkaselle kymmeniä prosentteja kuukausitasolla tuulivoimalashoppailun vuoksi (Kauppataseesta tuulee piilovelkaa).

Taloussanomat uutisoi Suomen velkaantumisen kääntyneen laskuun vuonna 2015 (Taloussanomat 13.1.2016). Tarkemmin Suomen tullin tiedotetta katsomalla selviää mielenkiintoisia asioita (Tulli 7.1.2016)
"Tammi-marraskuussa kauppataseen alijäämää kertyi 365 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 -- tammi-marraskuun vaje oli tuolloin lähes 1,8 miljardia euroa."
Kauppataseemme oli tammi-marraskuussa 2014 siis lähes 1,5 miljardia enemmän pakkasella kuin vuonna 2015 (1,8 miljardia € vs 365 miljoonaa €). Tarkempia tilastoja löytyy esimerkiksi Tullin ylläpitämästä Uljas-tietokannasta (Tulli: Uljas, Tulli: Uljas maakohtaiset raportit, Nace, Findikaattori tuonti ja vienti). Tuonnin ja viennin rakenteeseen vuonna 2014 voi tutustua esimerkiksi Tullin kalvosarjasta (Tu…

Toiveita avoimemmasta ja rehellisemmästä tuulivoimarakentamisesta

Kirjoitin aiemmin Suomen tuulivoimateollisuuden toistavan samoja virheitä joista Maarten Wolsink julkaisi tieteellisiä artikkeleita jo vuosikymmen takaperin (Polarisoitunut asetelma). Tuulivoimarakentamisessa ihmisiset haluavat ymmärtää voimaloiden vaikutukset maisemaan ja he haluavat tulla tasapuolisesti kuulluksi rakennusprosessin aikana. Mikäli lopputulos on ennalta päätetty ja materiaali vääristeltyä, on asetelma otollinen vastakkainasettelulle.

Olen kuullut useiden ihmisten suusta lausahduksen "Meitä on kuultu, mutta meitä ei ole kuunneltu." Satojen henkilöiden vastustamisesta huolimatta hankkeita on viety eteenpäin hyvin epämääräisien argumenttien siivittämänä (Muutama harva).

Nämä kaksi asiaa olisi mielestäni melko helppo laittaa kuntoon. Hankkeen lopputulos ei voi olla ennalta päätetty mikäli halutaan kuunnella ihmisiä.

Hankkeen visuaalisesta arvioinnista olennaisinta on mahdollisimman rehellinen aineisto miltä voimalat näyttävät. Olen nähnyt keskeltä metsää otettuj…

Tanskan perään ei kannata haikailla

Kuva
Suomessa muutamat tuulivoimaa kritiikittömästi lobbaavat ovat toistuvasti käyttäneet Tanskaa esimerkkinä miten tuulivoimaa voi käyttää sähköntuotannossa. Yksittäisten mallimaiden perään haikailu on ikävää kirsikanpoimintaa. Tanskan nostaminen mallimaaksi Suomelle sähköntuotannossa on halpaa populismia. Selitän tässä kirjoituksessa miksi näin.


Tanska tupruttaa hiilidioksidipäästöjä fossiilisilla polttoaineilla
Käsittelin vastaavia vertailuja aiemmassa kirjoituksessani (Mallimaata etsimässä). Tanskassa tuotetaan noin puolet sähköstä polttamalla fossiilisia polttoaineita (Kuva 1) ja lisäksi poltetaan jätettä ja biomassaa. Suomessa 27 % sähköntuotannosta tuotti CO2-päästöjä vuonna 2014 (Energiateollisuus).

Kuva 1: Pohjoismaiden sähköntuotanto 2014 (Energiateollisuus)

Tanska on sähkötuontannon lilliputtimaa
Tanska on sähkönkäytön lilliputtimaa. Tanskassa tuotetaan viisi kertaa vähemmän sähköä kuin Ruotsissa. Tanskassa tuotetaan viisi kertaa vähemmän sähköä kuin Norjassa (Energiateollisuus)…

Saksan tuuli- ja aurinkosähkö 2014-2015

Kuva
Saksan energiewendestä on puhuttu paljon (Wikipedia:Energiewende). Saksa pyrkii samaan aikaan luopumaan ydinvoimaloista ja laskemaan päästöjään. Tuoreen raportin mukaan Saksan päästöt nousivat vuonna 2015 (Carbon pulse 21.12.2015).

Tuulivoiman saralla vuosi 2015 on Saksassa silti mielenkiintoinen: tuotetun sähkön määrä hyppäsi edellisen vuoden noin 56 TWh tasosta 85 TWh tasolleeli kasvua on lähes 50% edelliseen vuoteen nähden. Samaan aikaan tuulivoiman asennettu kapasiteetti ei ole kasvanut kuin 8% ja tästäkin suuri osa merelle. Tästä syystä ylätasolta laskettu kapasiteettikerroin nousi 16,6% tasolta 23,3% tasolle (Kuva 1).

Kuva1: Saksan tuotettu energiamäärä sekä kapasiteetti (energy-charts.de)
Kysymys kuuluu: mitä Saksassa tapahtui vuonna 2015 tuulivoimalla tuotetulle sähkölle?

Mahdollisia selityksiä on useita. Ensimmäinen on verkkojen siirtokapasiteetti ja kasvanut vienti. Todennäköisesti Saksa ei vuonna 2014 pystynyt käyttämään läheskään kaikkea tuottamaansa tuulisähköä vaan voima…

Ikiliikkuja ilmasta 2.0

Kirjoitin aiemmin sähkön avulla ilmasta valmistettavista polttoaineista ja perustelin miksi kysymyksessä on harvoin kovin hyvä idea (Ikiliikkuja ilmasta). Sähköteho on oikeastaan tapa siirtää vääntövoimaa. Sähköä kannattaa harvoin muuttaa polttoaineeksi, koska lämpövoimakoneet hukkaavat yli puolet energiasta lämmöksi.

Tekniikka ja Talous uutisoi eilen: Nyt se on tehty – "Tieteellinen läpimurto": CO2:sta puhdasta polttoainetta ennätyksellisen tehokkaasti" (Tekniikka & Talous 8.1.2016).

Kysymys on tavasta muuttaa sähkö formiaatti-nimiseksi eräänlaiseksi suolaksi, jonka voi tarvittaessa polttaa (Wikipedia: Formiaatti). Polttoaineena formiaatti lienee heikompi kuin puuhalko. Erityisesti se on heikompi kuin ilmasta valmistettu metaani, koska metaania voi hyödyntää polttomoottorissa ja formiaattia ei voi.

Kysymys on yhdestä tavasta ottaa hiilidioksidia talteen. Laajemmin hiilidioksidin talteenottomenetelmistä on kirjoittanut esimerkiksi Kaj Luukko (CCS – Carbon Capture a…

Käänteinen vesitorni energiavarastona

Kuva
Nyt paukkupakkasilla tehtiin Suomessa uusi ennätys sähkönkulutuksessa (Helsingin Sanomat 7.1.2015).

Olen keskustellut energian varastoinnista paljon eri ihmisten kanssa. Melko usein ihmetellään miksei Suomessa varastoida sähköä tällaista tilannetta varten kun sitä tarvitaan paljon? Energian varastointi on jostain syystä inhimillisesti hankala hahmottaa. Käsittelin aiemmin aihetta vertaamalla pohjoismaista vesivoimaa amerikkalaisiin sähköakkukapasiteetteihin (Litium-ioni vai vesiakut). Jatketaan samalla teemalla. Yritän kuitenkin hakea inhimillisesti hahmotettavia vertailukohtia energiamäärille.

Haarukoin tässä kirjoituksessa energiavarastoa eräänlaisena käänteisenä vesivoimana - eli syvään veteen upotettavana kellukkeena. Säilötyn energian määrän kannalta ei ole juuri eroa nostaako kuutiometrin vettä kilometrin korkeuteen, vai upottaako kuutiometrin kellukkeen kilometrin syvyyteen. Toisin kuin Norjassa tai Ruotsissa, Suomessa ei ole kovin paljon korkeita mäkiä. Toisaalta meillä sen s…

Uskaltamisen kulttuuri ja joukkuehenki

Olen ollut tunnistavinani Suomessa uuden nuoren henkisen sukupolven. Tämä sukupolvi ei pyytele anteeksi, vaan se pystyy yhteen hiileen puhaltamalla kilpailemaan maailman kärjessä useilla aloilla.

Eilen päättyi ehkä hienoin näkemäni jääkiekkoturnaus nuorten leijonien maailmanmestaruuteen jatkoaikavoitolla (Youtube: FIN-RUS ratkaisu). Lähes jokaisessa haastattelussa nuoret toistelivat joukkueen hyvää henkeä. Tunnuksenomaista joukkueen suoritukselle olivat taisteluhalu sekä jatkuvat nousut hankalista tilanteista.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on paljon mielipiteitä jakavia kysymyksiä ja vähemmän yhdistäviä kansallisia kokemuksia. Itselleni vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus oli jonkinlainen symboli laman päättymisestä ja Suomen noususta. Kuitenkin vielä pitkään tuon jälkeen jääkiekon saralla selostajat, joukkueet ja katsojat tuntuivat olevan hauraita ja pelkäävän tappiota. Minusta tuntuu, että este olla maailman paras tuli korvien välistä. Meiltä puuttui kulttuuri …

Aurinkosähkö avannut vain 1000 lompakkoa

Yleisradio uutisoi tänään: Villitys lopahti? Tuhannet aurinkopaneelit odottavat vuokraajaansa Helsingissä (Yleisradio 4.1.2016). Juttu käsittelee Helsingin energiayhtiö Helenin aurinkopaneeleita, jotka eivät ole käyneet kaupaksi oletetulla tavalla. Aurinkopaneeleista vain noin tuhat on vuokrattu ja niitä olisi useampi tuhat tarjolla.

Miksi kauppa ei käy? Helen teki aivan oikein: energiavillityksen seurauksena se rakensi aurinkopaneelit kuluttajien ulottuville. Kuluttaja voi vuokrata paneelin 4,4 euron kuukausihinnalla ja saa paneelin tuoton.

Tekee mieli mukailla Antero Mertarantaa: siinä on paikka - miksi et lauo?

Viime kesänä aiheesta julkaistiin kosolti kirjoituksia. Esimerkkinä aurinkosähkön hinta on pörssisähköön nähden vajaa kymmenkertainen (230 €/MWh vs alle 30 €/MWh pörssissä) (Ilmastorealismia: Haluatko Helsingin vihreän kuplan aurinkosähkötuottajaksi?, Ilmastorealismia: katumuskirjoitus, kun aurinkopaneelit eivät mene kaupaksi, Kaj Luukko: Aurinkovoimasimulaatio - sähkö halv…

Ilmatieteen laitos avoin data for dummies

Ilmatieteen laitos on julkaissut suuret määrät avointa säähavaintoihin liittyvää dataa rajapinnan kautta (Ilmatieteen laitoksen avoin data). Datan rajapinta on tehty Open Geospatial Consortium –standardien mukaisesti (OGC, Open Geospatial Consortium).

Kysymyksessä on hyvin yleinen ja laajakäyttöinen rajapinta- ja standardien kokoelma. Jos olet etsimässä yksinkertaisia vastauksia tyypillisimpiin kysymyksiin, on rajapinta yleiskäyttöisyytensä vuoksi hieman hankalasti lähestyttävä. Tässä muutamia havaintojani rajapinnan käytöstä lyhyen kokeilun perusteella.

Tarvitset alkuun käyttöoikeuden rajapintaan. Tämä pyydetään verkkosivujen kautta ja tunnus on yksittäinen fmi-apikey tunnus. Kun olet saanut tunnuksen palveluun, voit muodostaa aineistoja muokkaamalla selaimen osoitteeseen sopivia kyselyitä. Aineistojen muodostamisessa ongelmana on tietää minkälaisilla kyselyillä saat haluamasi aineistot muodostettua. Tässä muutama yksinkertainen kysely joiden avulla saat materiaaleja muodostettua ku…