Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Sähköntuotannon päästöjen visualisointi

Kuva
Täytyy nostaa jälleen hattua tiedon visualisoinnille: sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä havainnollistaa hienosti sivusto http://electricitymap.tmrow.co/



Suomen osalta lukema vaikuttaisi olevan turhan pessimistinen, koska yhteistuotannossa kaikki päästöt on laskettu sähkölle (820 gCO2/kWh). Oikea tapa on jakaa päästöt sekä kaukolämmölle että sähkölle.


Visualisoinnin lähdekoodit ja datalähteet löytyvät Githubista ja datojen päälähde on ENTSOE.

Maailman suurin aurinkovoimala Intiaan

Kuva
Intian Kamuthiin on rakennettu lehtitietojen mukaan maailman suurin aurinkovoimala (ks). Aurinkovoimalan huipputeho on 648 MW ja kustannuksiksi mainittiin 679 miljoonaa $. Kustannus nimellistä tehoyksikköä kohden olisi aika tarkasti 1 €/W eli varsin kilpailukykyinen hinta.


Aurinkoenergian hinnassa on suurissa hankkeissa on lehtitietojen tasolla melkoisesti hajontaa. Tämä nyt rakennettu hanke näyttää kustannusten puolesta huomattavasti järkevämmältä kuin peileillä toteutettu Ivanpahin hanke (ks). Intian Kamuthin voimala koostuu 2,5 miljoonasta aurinkopaneelista. Yhden aurinkopaneelin teho vaikuttaisi olevan noin 250 W (ks) ja hinta asennettuna noin 271 $ (ks) paneelia kohden.

Pinta-alaa hanke vaati lehtitietojen mukaan lähes kymmenen neliökilometriä. Yksi 250 W aurinkopaneeli vaatii tuotekuvauksen mukaan noin 1,65 neliömetriä tilaa (ks). Aivan vieriviereen sijoiteltuna 2,5 miljoonaa paneelia tarvitsee noin neljä neliökilometriä pinta-alaa.

Suomen leveysasteilla yksi 250 W p…

Partanen ja Korhonen - Musta hevonen

Kuva
J.R.R. Tolkienin sadunomaista Hobitti-kirjaa seurasi massiivisen eeppinen Taru sormusten herrasta. Jokin samantapainen kehitys minulla tuli mieleen Rauli Partasen ja Janne Korhosen kirjojen Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen välillä. Erityisesti ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien tulisi lukea nämä kirjat.


Musta hevonen perkaa ilmastonmuutoksen mittakaavaa sekä mahdollisia ratkaisuja. Kirjoittajat osaavat hienosti suhteuttaa monitahoisia asioita ihmisen ymmärrettävään muotoon ja mittakaavoihin. Kirjan pääasiallinen argumentti on, että ilman ydinvoimaa hiilidioksidipäästöjen laskeminen tavoitteiden mukaiseksi on erittäin vaikeaa ellei täysin mahdotonta.

Kirjassa on myös käyty läpi monia samoja kysymyksiä joita olen käsitellyt tässä blogissa mutta huomattavasti kattavammin.

Muutamia muita arvioita kirjasta (Talouselämä, Kirjavuori).

Mielestäni Musta hevonen on ydinvoiman osalta energiapoliittisen keskustelun uusi mittatikku Suomessa.

Slush 2016

Hienoa että Helsingissä järjestetään Slushin kaltainen vetovoimainen tilaisuus keskellä harmaata marraskuuta. Slush 2016 oli kiinnostava konferenssin, messun, festareiden ja karnevaalin välimuoto. Jos etsii konferenssin sessioiden tai messujen selkeyttä, Slush saattaa vaikuttaa vähemmän jäsentyneeltä kokoelmalta päivän polttavia ajatuksia.

Kuumia teemoja Slushissa oli erinäinen digitalisaatio, liiketoimintojen syntyminen uudestaan, koneoppiminen ja mekaanisen päättelyn automaatio. Aiemmin karkeammin ratkaistuja ongelmia ratkotaan nyt syvemmältä ja tarkemmin. Monen mekaanisen ammatin nähdään olevan vaarassa. Kuluttajat ovat kärsimättömiä ja huonosti toimivaksi koetut palvelut ovat vaarassa.

Muutamissa puheenvuoroissa pohdittiin voiko teknologian kehitys alkaa määrittämään myös taloustiedettä. Syntyykö nyt niin uusia tapoja toimia, että ne horjuttavat vanhoja malleja. Vai syntyykö nyt uusi teknologiakupla, jolle nauretaan muutaman vuoden kuluttua?

Itselleni Slushista jäi moninainen kuv…

Pääkaupunkiseudun visuaaliset kartat

Kuva
Helsingin yleiskaavan liitteenä on mainioita visuaalisia karttoja Helsingin seudusta (KSV). Näitä karttoja kannattaa katsella esimerkiksi asuinpaikan sijaintia miettiessä. Muutamia poimintoja tästä dokumentista Arjen saavutettavuus pääkaupunkiseudulla:







Loppuun vielä vertailuja joissa myös viitteitä aiempaan julkaisuun (ks)

Trump ja ennustaminen muuttavassa ympäristössä

Donald Trump valitaan näillä hetkillä Yhdysvaltain presidentiksi ja uutinen on yllättänyt suurimman osan maailman ihmisistä. Itse olisin toivonut, että Clinton voittaa.

Politiikassa on paljon intohimoja ja ihmiset haluavat muuttaa maailmaa näköisekseen. Tarkastelin yli vuoden ajan Yhdysvaltain presidentin vaaleja lähinnä ennustamisen ongelmana. Yritin jättää syrjään intohimot miten haluaisin maailman olevan. Kiinnostukseni heräsi nimenomaan siksi, että Trumpin kannatuksen ennusteet menivät jatkuvasti pieleen.

En ymmärrä poliittisen ennustamisen taustalla olevista tekijöistä kovin paljoa. Olen soveltanut asian seuraamiseen samanlaista menetelmää, jota sovellan päivittäin työskennellesäni jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristössä. Vaalien lopputulos ei ole minulle kovin suuri yllätys juuri siksi, että ilmeisesti poliittinen toimintaympäristö on myös ollut suuren muutoksen kourissa. Mielestäni syy miksi suurin osa ennusteista on pielessä on se, että ennusteet ovat pohjanneet liikaa v…

Miten tunnistaa hyvä johtaminen

Eräs ystäväni jakoi jääkiekkovalmentaja Kari Jalosen johtamista käsittelevän jutun. Tekstissä todettiin Jalosen todettiin saavuttaneen urallaan paljon mutta hänen olevan kontrollifriikki.

Olen aiemmin pohtinut miten erilaisilla johtamistyyleillä jääkiekkovalmentajat Raimo Summanen ja Erkka Westerlund ovat saavuttaneet menestystä. Toinen on voima- ja tunnejohtajana pelin tiimellyksessä ja toinen ikäänkuin taustalla seisoskellen kertoo, että voima ja tunne syntyy joukkueessa.

Miten valmentajan merkitystä voi arvioida?

Mieleeni tulee muutama yksinkertainen kriteeri.
Johtamisessa ei ole ongelmaa, jos joukkue saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja sen jäsenet pystyvät antamaan parastaan ja kehittymään. Mikäli joukkue alittaa sille asetetut tavoitteet, on johtamisessa ongelma.Mikäli joukkue voittaa, mutta sen sisällä on eripuraa tai yksittäiset ihmiset joutuvat venymään kohtuuttomasti, on johtamisessa ongelma.Hyvä johtaja kasvattaa uusia kykyjä eikä polta loppuun tai kuihduta ihmisten mah…

Helsinki kasvaa ulkomaalaisin voimin

Kuva
Tästä tekstistä on lyhennelmä Helsingin Sanomissa (HS 29.10.2016).

Helsingin yleiskaavasta päätetään lähiaikoina. Pohdiskelin aiemmin onko Helsinkiin realistisesti tulossa kaavan suunnittelun pohjana olevat 250 000 ihmistä (ks.). Tulin siihen tulokseen, että Tilastokeskuksen ja Helsingin väestöennusteet eivät todennäköisesti toteudu samaan aikaan.

Keskusteluissa on tarjottu todisteena tulevasta Helsingin ripeästä kasvusta muutaman viime vuoden toteumaa. Nopean kasvun taustasyyksi on esitetty muun Suomen muuttotappiota ja yleisemmin kaupungistumista ilmiönä. En edellisessä tekstissäni pohdiskellut mistä ero Helsingin ja Tilastokeskuksen ennusteiden välillä johtuu.

Keskustelussa Helsingin nopeasta väestönkasvusta on tarjottu esimerkiksi seuraavaa vasemmanpuolista kuvaa, jossa toteuma näyttää ylittävän aiemman väestöennusteen. Kuvassa oikealla toteuma siten, että pystyakselilla esitetty koko skaala nollasta alkaen. Vasemmalla ja oikealla numerot toteumassa ovat samat mutta pystyakselist…

Energiapolitiikan ankkurit, ajopuut ja hinaajat

Ensinnäkin kiitos Reetta Mikkolalle kutsusta Energiamessujen yhteydessä järjestettävään tapahtumaan keskustelemaan. Pahoittelut etten muiden menojen vuoksi päässyt paikalle.

Lupasin kirjoittaa muutaman ajatuksen tekstin muotoon kun kuulin, että paikalle on tulossa arvostamiani ajattelijoita kuten Riku Merikoski, Jukka Leskelä ja Lauri Muranen. En tunne läheskään kaikkia energia-alan vaikuttajia, mutta lisään joukkoon arvostamani Sanna Syrin ja bloggareista Kaj Luukon ja Janne Korhosen.

Teemana keskustelussa on energiajärjestelmän tulevaisuus vuosikymmenien päähän. Jätän tarkemmat toimenpide-ehdotukset muille, mutta liikenteen päästöille meidän tulisi tehdä jotain. Ei pelkästään henkilöautojen päästöille, vaan myös raskaan liikenteen ja bussien. Pelkästään  PK-seudulla pörrää 1500 bussia. Raideinvestoinnit voivat olla osa kokonaisuutta, mutta hankkeiden hitaus ja korkea hinta rajaavat niiden roolia. Kysymys ei ole vain polttoaineesta ja tekniikasta, vain joka viidennellä paikalla auto…

Miten suomalaiset liikkuvat?

Kuva
Silmääni sattui tutkimus siitä miten suomalaiset liikkuvat (Henkilöliikennetutkimus 2012). Pysähtymällä miettimään muutamaksi sekunniksi kutakin tutkimuksen mainiota havainnollistusta, saa varsin hyvää kokonaiskuvaa liikkumisen eri muodoista: