Suomen Hallitus pohtii uuden huoltovarmuusreservin luomista sähkömarkkinoille [Helsingin Sanomat 4.12.2015, Fortum 27.11.2015, Fortum 18.6.2015, Maaseudun tulevaisuus 27.11.2015]. Aiemmin asiaa on selvittänyt myös VTT [VTT 2012, VTT 2014].
Huoltovarmuusreservi on yksikertaisuudessaan sama kuin laitat vanhan puvun pukupussiin ja naftaliiniin. Reserviin säilöttyjä voimaloita ei aktiivisesti käytettäisi, mutta niiden omistajalle maksettaisiin korvausta.
Nykytilanteessa minkään uuden kapasiteetin rakentaminen ei kannata markkinaehtoisesti (Tuulen viemää 2.0) ja säätökykyistä kapasiteettia poistuu markkinoilta ennakoitua nopeammin. Huoltovarmuusreservi on vaihtoehto voimalaitosten purkamiselle.
Nyt keskustelussa on ollut 1400 MW huoltovarmuusreservi ja siitä maksettaisiin kymmenen vuoden aikana tukia voimalaitosten omistajille noin 300 miljoonaa euroa [Maaseudun tulevaisuus 27.11.2015].
Raamatussa Baabelin torni on eräänlainen symboli sekä taivaan tavoittelusta, että siinä epäonnistumisesta [Wikipedia:Baabelin torni]. Kun syöttötariffin ja vastaavien tukimekanismien kautta ajetaan voimaloita ulos markkinoilta, onko huoltovarmuusreservissä baabelin tukitornin kaltaisia piireitä? Onko tämä tukirakennelma lopulta tuomittu epäonnistumaan? Asiaa pohdiskelee Fortumin toimitusjohtaja - hän haluaisi sijoittaa rahat ilman tukia [Helsingin Sanomat:5.12.2015].
Mielestäni huoltovarmuusreservi vaikuttaa melko edulliselta tavalta säilöä toimintakykyiset voimalaitokset. Sähkön hinta on painunut pohjoismaissa tuetun tuotannon ja laskeneen kysynnän vuoksi. Sähkön suurin tukija ei ole Suomi vaan muut maat.
Suomi voi tässä tilanteessa laittaa voimalaitoksia naftaliiniin. Voimme hyvällä omallatunnolla ostaa letkut kuumana Ruotsista ja Norjasta lähes maailman puhtainta sähköä, josta on vielä tuet maksettu saksalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten toimesta. Tuulisähkö on halpaa vasta sitten kun joku toinen on sen tuet maksanut.
Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa (Energiakompromisseja). Ehkä 1400 MW on mitoitettu enemmän nyt markkinoilta poistuvien voimalaitosten kuin todennäköisten uhkakuvien varalle. Huoltovarmuusreservi ei korjaa sähkömarkkinan hinnoitteluongelmaa vaan lähinnä pahentaa sitä: hinta-ankkurit poistuvat aktiivisilta markkinoilta.
Muissa euroopan maissa on baabelin tukitornin kaltaisia piirteitä. Heillä on myös paljon huonompi tilanne päästöjen suhteen (Mallimaata etsimässä).
Huoltovarmuusreservi on yksikertaisuudessaan sama kuin laitat vanhan puvun pukupussiin ja naftaliiniin. Reserviin säilöttyjä voimaloita ei aktiivisesti käytettäisi, mutta niiden omistajalle maksettaisiin korvausta.
Nykytilanteessa minkään uuden kapasiteetin rakentaminen ei kannata markkinaehtoisesti (Tuulen viemää 2.0) ja säätökykyistä kapasiteettia poistuu markkinoilta ennakoitua nopeammin. Huoltovarmuusreservi on vaihtoehto voimalaitosten purkamiselle.
Nyt keskustelussa on ollut 1400 MW huoltovarmuusreservi ja siitä maksettaisiin kymmenen vuoden aikana tukia voimalaitosten omistajille noin 300 miljoonaa euroa [Maaseudun tulevaisuus 27.11.2015].
Raamatussa Baabelin torni on eräänlainen symboli sekä taivaan tavoittelusta, että siinä epäonnistumisesta [Wikipedia:Baabelin torni]. Kun syöttötariffin ja vastaavien tukimekanismien kautta ajetaan voimaloita ulos markkinoilta, onko huoltovarmuusreservissä baabelin tukitornin kaltaisia piireitä? Onko tämä tukirakennelma lopulta tuomittu epäonnistumaan? Asiaa pohdiskelee Fortumin toimitusjohtaja - hän haluaisi sijoittaa rahat ilman tukia [Helsingin Sanomat:5.12.2015].
Mielestäni huoltovarmuusreservi vaikuttaa melko edulliselta tavalta säilöä toimintakykyiset voimalaitokset. Sähkön hinta on painunut pohjoismaissa tuetun tuotannon ja laskeneen kysynnän vuoksi. Sähkön suurin tukija ei ole Suomi vaan muut maat.
Suomi voi tässä tilanteessa laittaa voimalaitoksia naftaliiniin. Voimme hyvällä omallatunnolla ostaa letkut kuumana Ruotsista ja Norjasta lähes maailman puhtainta sähköä, josta on vielä tuet maksettu saksalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten toimesta. Tuulisähkö on halpaa vasta sitten kun joku toinen on sen tuet maksanut.
Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa (Energiakompromisseja). Ehkä 1400 MW on mitoitettu enemmän nyt markkinoilta poistuvien voimalaitosten kuin todennäköisten uhkakuvien varalle. Huoltovarmuusreservi ei korjaa sähkömarkkinan hinnoitteluongelmaa vaan lähinnä pahentaa sitä: hinta-ankkurit poistuvat aktiivisilta markkinoilta.
Muissa euroopan maissa on baabelin tukitornin kaltaisia piirteitä. Heillä on myös paljon huonompi tilanne päästöjen suhteen (Mallimaata etsimässä).
Kommentit
Lähetä kommentti