Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Tiedettä, aatetta vai lobbausta?

Hiljattain lehdet ja blogit ovat nostaneet keskusteluun aiemmin vähemmän tarkastellun aiheen: missä menee tieteen ja kaupallisen toiminnan raja? Jos professorit istuvat tuulivoimalayhtiöiden osakkaina (Etelä-Saimaa 25.11.2015) tai aurinkopaneeliteollisuuden lobbausjärjestöissä (Blogi: Ilmastotiede - Lappeenrannan energiavallankumous, Tiedeviestinnän taito), niin mikä ero on professorilla ja lobbarilla (Wikipedia:Lobbying)?

Avoimesti tiedettä pitääkin käyttää kaupallisten toimialojen kilpailukyvyn parantamiseen. On hyvä että yritykset rahoittavat tutkimuslaitosten toimintaa ja toimivat läheisessä yhteistyössä. Tällöin tutkimustulokset menevät hyötykäyttöön.

Ongelmat syntyvät lähinnä siitä, jos tutkimuslaitosten nimissä esitetyt näkemykset tulkitaan mediassa tieteellisen objektiivisina. Kysymys on mielestäni jossain määrin samasta ongelmasta kuin vaalirahoituksen kanssa: sitä saa antaa, mutta jos se salataan, niin syntyy kummallisia piilokytköksiä.

Kiinnostavia kytköksiä on muitakin: e…

Satunnainen sähköntuotanto

Kuva
Säätösähkön hinta on marraskuussa hypellyt kiinnostavalla tavalla. Fingrid kertoi sähkön meinanneen loppua perjantaina 6.11.2015 kun yhteen ydinreaktoriin tuli toimintahäiriö (Helsingin Sanomat 15.11.2015). Maanantaina 23.11. säätösähkön hinta nousi 2000 euroon megawattitunnilta aamulla (Maaseudun tulevaisuus 23.11.2015).

Suomen sähköverkossa säätövaraa on yhden suurimman voimalan verran: jos yksi voimala putoaa verkosta, se saadaan paikattua nostamalla muiden laitosten tehoa. Vielä muutama vuosi takaperin yleisesti luultiin, että vasta uuden Olkiluodon ydinreaktorin valmistuminen pakottaa lauhdevoimalat ulos markkinoilta. Tämä on kuitenkin tapahtunut nopeammin kuin kuviteltiin. Hiilivoimaloita on poistunut verkosta mutta ydinreaktori ei kuitenkaan ole vielä(kään) valmis. Kapasiteettia on siis vähemmän käytössä ja olemme enemmän tuonnin varassa.

Tuulivoiman hyppelevä tuotanto ei paranna tilannetta. Tuulivoima ei valitettavasti esimerkiksi mainittujen säädön hintapiikkien aikaan…

Datalämpöä Helsinkiin

Helsinki pohtii paraikaa luopumista hiilivoimaloistaan ja korvaavia tapoja tuottaa puuttuva sähkö ja lämpö. Sähkön voinee tuottaa vaikkapa tuulivoimalla, mutta mistä lämpö? Jääkö kaukolämpöverkolle enää käyttöä? Asennetaanko jokaiseen taloon omat lämpöpumput ja kaupunki porataan täyteen maalämpöreikiä?

Haarukoin aiemmassa Helsinkiä koskevassa kirjoituksessani kaupunkimme energiatarpeen täyttämistä merituulivoimaloilla (Helsingin energiaremontti). Tiivistelmänä Helsingin sähköt saisi tuotettua kaupungin edessä muutamilla sadoilla merituulivoimaloilla.

Samaan aikaan Sonera on rakentamassa Helsinkiin datakeskusta eli palvelinhallia. Tuon datakeskuksen sähköteho on 30 MW ja huipputeho 100 MW ja tilaa tulee noin 15 000 neliömetriä (Helsingin sanomat:27.7.2015, Sonera). Palvelinkeskus on periaatteessa yksi suuri vastus: se kytketään suoraan Fingridin runkoverkkoon ja palvelimet käyttävät sähköä kellon ympäri. Keskimääräisellä 30 MW teholla palvelinkeskus käyttää noin 0,26 TWh sähköä vuodes…

Maailman suurimmat tuulivoimalat

Suomeen haetaan lupia rakentaa maailman suurimpia tuulivoimaloita. Lestijärvellä YVA dokumentissa voimalan napakorkeudeksi on merkattu jopa 170 metriä josta siivekkeet nousevat eri suuntiin [Lestijärvi]. Halsualla napakorkeudeksi on ilmoitettu 175 metriä (Yleisradio 26.11.2015). Kuusamossa napakorkeus on jopa 160 metriä ja pyyhkäisykorkeus peräti 240 metriä [Kuusamo]. Tämä tarkoittaa yli sata metriä Näsineulaa korkeampaa rakennelmaa [Näsinneula].

Näin suuria voimaloita ei ole koskaan rakennettu minnekään maailmaan. Napakorkeudeltaan 175 metristä voimalaa ei löydy mistään. Minnekään ei ole rakennettu 240 metrin pyyhkäisykorkeuden voimalaa.

Havainnollistus tuulivoimalan koosta (Tuulivoimaloin kasvu) ja (Valokuvia suomalaisista tuulivoimaloista).

Onkohan maan päälle koskaan rakennettu mitään näin suuria koneita? Maaningan hankkeessa  roottorin halkaisija on 160 metriä eli pyyhkäisypinta-ala on 20 000 neliömetriä.

Esimerkkejä tuulivoimahankkeista:
Viiatin tuulivoimahanke: 99 tuulivoimala…

Ainako tuulee jossain?

Kuva
Keskustelin useamman tuulivoimasta kiinnostuneen kanssa. He toistelivat: "Aina tuulee jossain" - eli kun tuulivoimaloita on eri puolella maata, niin sähköntuotanto tasaantuu. Pitääkö tämä väite paikkansa?

Saksa on Suomen kokoinen maa ja täynnä tuulivoimaloita. Miltä Saksan tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantotilastot näyttävät? Onko tuotanto tasaista? Kuvassa 1 on kuvattu yhden viikon sähkötuotanto Saksassa tuuli- ja aurinkovoimalla. Yhden viikon aikana tuotanto on pienimmillään noin 0,3 GW ja suurimmillaan 26 GW eli lähes satakertainen ero tuotannon minimin ja maksimin välillä.

Kuva 1: Saksan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto 2015 viikko 45 [Energy-Charts]
Kuvassa 2 on koko vuoden 2015 tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto Saksassa. Suurimmillaan sähköä syntyy noin 0,75 TWh päivässä ja pienimmillään noin 0,025 TWh. Päivätasolla tuotannossa on siis noin 30 kertaisia heittoja.


Kuva 2: Saksan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vuonna 2015 [Energy-Charts]
Onko Suomessa tilanne tästä po…

Hajautettu energiatuotanto

Kuva
Yksi energiatuotannon muotisana on hajautettu energiatuotanto.  Kysymykseni tässä tekstissä kuuluu: onko sanalla mitään sisältöä vai onko energiatuotanto Suomessa jo nyt hajautettu?

Asia on helppo tarkastaa. Suomen voimalaitokset on listattu Energiaviraston ylläpitämässä julkisessa voimalaitosrekisterissä [Energiavirasto:Voimalaitosrekisteri].  Voimalaitosrekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 381 voimalaitosta joiden huipputehon keskiarvo on 44 megawattia (MW). Kuvassa 1 on on esitelty voimalaitosten lukumäärä, maksimiteho ja keskiarvoteho voimalaitostyypeittäin. Ydinvoimaa lukuunottamatta kaikissa tuotantomuodoissa keskiarvoteho on alle 80 MW. Esimerkiksi keskimääräisen vesivoimalan maksimiteho on 23 MW eli se vastaisi viittä 5 MW tuulivoimalaa. Kuva 1: Voimalaitosten määrä, maksimiteho ja  keskiarvoteho [Energiavirasto:Voimalaitosrekisteri]
Kuvassa 2 on esitelty polttoaineita käyttävien voimalaitosten lukumäärät, keskiarvotehot ja yhteistehot. Ydinvoimaa ja kivihiiltä lukuun…

Helsingin Sanomat töppäilee

Helsingin Sanomat otsikoi uutisen "Valtiot tukevat yhä saastuttajia" (Helsingin Sanomat 16.11.2015). Tekstissä kerrotaan: "Energiaverotuet ovat valtion elokuussa julkaiseman talousarvion mukaan 2,1 miljardia euroa. Uusiutuvan energian tuet ovat noin 250 miljoonaa euroa."

Tästä saa täysin väärän kuvan kokonaisuudesta. Ikään kuin uusiutuvaa tuettaisiin vähän ja muuta energiatuotantoa paljon.

Uusiutuvan energian tuet ovat vuonna 2015 pääosin tuulivoimatukia. Tuulivoiman takuuhinta on vuonna 2015 ollut 105,3 €/MWh ja markkinahinta keskimäärin alle 30 €/MWh. Valtio maksaa erotuksen, eli noin 75 €/MWh.

Suomen energiakulutus vuonna 2015 on noin 380 TWh eli 380 000 000 MWh (Tilastokeskus: vajaa 1370 PJ = 380 TWh). Jos tukisimme tänä vuonna kaikkea energiakäyttöä saman verran kuin tuulivoimaa, hintalappu olisi noin 28 miljardia euroa joka vuosi (380 000 000 MWh x 75 €/MWh = 28 500 000 000 €).

Toivottavasti jokainen ymmärtää, ettei meillä ole varaa tukea energiatuotantoa 28…

Luonnonsuojelu ja tuulivoima

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), Birdlife ja WWF ovat laatineet tuulivoimaan liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia [SLL].

Dokumentissa Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tuulivoimahankkeissa (SLL) on monia hyviä kirjauksia joista poimintana:
"Yva-lain mukainen arviointi tulee tehdä vähintään viisi (5) tuulivoimalaa tai 15 MW käsittävissä hankkeissa sekä lähekkäisissä hankkeissa tai hankelaajennuksissa, jotka yhdessä ylittävät tämän rajan. Jo yvassa olleiden hankkeiden vähäinen laajennus ei johda uuteen yvaan" Tämä on todella hyvä kirjaus. Valitettavasti tätä kirjausta ei noudateta Suomessa. Esimerkkinä vaikkapa 150 tuulivoimalan (~ 500 MW teho) kokonaisuus, jota ei ELY-keskuksen mielestä tarvitse arvioida YVA menettelyn kautta (Tripodien aika: Tyly päätös Elystä).

Muutoin sisällöllisesti dokumentti Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tuulivoimahankkeissa suosittaa lähinnä suojeltavaksi sen, mikä jo muutenkin on lakisääteisesti suojeltua tai on valtakunnallisesti arvok…

YIYBY

Suomessa on tuulivoimaan liittyen liikkeellä pieni joukko YIYBY-ihmisiä. Lyhenne tulee sanoista Yes In Your Back Yard eli suomeksi: kyllä haluan tuulivoimalan sinun takapihallesi.

Tyypillisesti YIYBY-henkilö kuvailee tuulivoimalan hyötyjä epämääräisillä peitetarinoilla vailla konkretiaa. Usein taustalla jaellaan taloudellisia etuja muutaman harvan taskuun.

Aiemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt kuinka kymmenet tuhannet vastustavat elinympäristönsä muuttamista teolliseksi voimala-alueeksi (Muutama harva) ja kuinka ihmisiä on leimattu erilaisilla nimityksillä kriittisten mielipiteidensä vuoksi (Polarisoitunut asetelma). Tasataan siis puntit ihmisryhmien luokittelun osalta YIYBY-käsitteellä.

Tuulen viemää 2.0

Tuulen viemää oli edellisen kirjoituksen aihe viitaten London School of Economicsin tuloksiin kiinteistöjen kadonneesta arvosta kun tuulivoimala ilmestyy maisemaan (Tuulen viemää).

Tänään uutisoitiin uudesta Aalto-yliopiston professori Matti Liskin tutkimuksesta otsikolla: "Gone with the wind? An empirical analysis of the renewable energy rent transfer." Eli ilmeisesti jälleen tuulivoimatuet ovat viemässä jotakin. Mitä tällä kertaa?

Jotta aihe ei jäisi yksittäisen tutkimuksen varaan niin suosittelen lukijoita lukemaan seuraavat tekstit:
Nykyhinnoilla pohjoismaissa mikään investointi ei kannata uuteen sähköntuotantoon millään tuotantotavalla (Riku Merikoski: Sähkön markkinahinnat ovat jo liian alhaalla)Kansalliset tuet vääristävät sähkömarkkinoita ja ne saattavat johtaa kokonaisuuden kannalta hyvin haitalliseen kehitykseen tavoitekonfliktien vuoksi [Viljanen, Kyläheiko: 2015] (Linkki). Huom: vaikka tätäkin tutkimusta voi kritisoida, on ilmaston kannalta haitallista kehitystä …

Tuulen viemää

Kuva
London School of Economicsin professori Stephen Gibbons on julkaissut maailman laajimman tuulivoimaloita ja kiinteistön arvoa käsittelevän tutkimuksen otsikolla "Gone with the wind: Valuing the visual impacts of wind turbines through house prices" - eli vapaasti suomennettuna: "Tuulen viemää: kiinteistöjen arvo tuulivoimaloiden ilmestyessä maisemaan."

Tutkimuksesta on saatavilla reilun 50 sivun mittainen tutkimus [Gibbons, 2014] sekä vertaisarvioitu parikymmensivuinen tieteellinen julkaisu [Gibbons, 2015]. Tutkimuksessa on arvioitu britanniassa 1600 tuuliturbiinin ja yhteensä 148 tuulivoima-alueen aiheuttamia arvonmuutoksia kiinteistökaupassa. Tutkimuksen tulos on yksiselitteinen: maisemaan ilmestyvä tuulivoimala laskee kiinteistön arvoa.

Gibbons käy tutkimuksessaan läpi myös aiempien tutkimuksien heikkouksia. Tyypillisesti tutkimusten menetelmä ei pysty erottamaan aineistosta tuulivoimalan maisemamuutoksen aiheuttamaa muutosta yleisestä hajonnasta. Gibbons yhdist…

Loppuvuodesta ennätyskallis

Kuva
Aiemmin kirjoitin, että tuulivoiman yritystukia maksetaan Suomessa tuulisena päivänä miljoona euroa päivässä (Miljoona euroa päivässä). Eilen 1.11.2015 myös tuulivahinko.fi -laskurin mukaan miljoona euroa tukia ylittyi päivässä (Kuva 1). Ilman kansalaistoimintaa kustannus veronmaksajalle olisi ollut yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa päivässä (Tuulivoiman kansalaistoiminta on säästänyt miljardin).


Kuva 1: Tuulivahinko 1.11.2015  [www.tuulivahinko.fi]
Loppuvuodesta on tulossa veronmaksajille ennätyskallis. Alan suurin toimija Tuuliwatti teki tuotantoennätyksensä lokakuussa 2015 (Kuva 2), vaikka alkuvuotta on pidetty poikkeuksellisen tuulisena. Kasvanut tuotantomäärä nyt loppuvuodesta johtuu suuremmasta tuotantokapasiteetista (Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin ja maksettujen tukien toteuma).

Kuva 2: Tuuliwatti tuotanto [Tuuliwatti]
Tuulivoiman tuotanto hyppelehtii melkoisesti. Kuvassa 3 on esitetty tuulisähkön tuotanto ja sähkönkulutus Suomessa kumpikin omalla skaalallaan aikaväliltä …