Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2015.

Drax: hiili- vai tukinielu?

Kuva
Kommentoin aiemmin UK:n suurimman hiilivoimalaitoksen konversiota biomassaa polttavaksi voimalaksi (Metsät kahden voimalan kitaan). Suomen metsien vuosikasvu vastaa karkeasti kahden suuren eurooppalaisen hiilivoimalan energiatarvetta.

Vuonna 2014 Drax tuotti 7,9 TWh sähköä biomassalla, hankki biomassaa 3,9 miljoonaa tonnia ja sai tukia noin miljoona puntaa päivässä eli noin 58 €/MWh (Kuvia 1) [Drax:2014], [Daily Mail:6.6.2015], [Greenpeace:10.6.2015].



Kuva 1: Drax biomassan hankinta ja biomassalla tuotettu sähkö 2014 [Drax:2014]
Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Drax tuotti jo 5,2 TWh sähköä biomassalla kun edellisenä vuonna sama lukema oli 3 TWh [Drax:H1/2015]. Draxista on nyt kohta konvertoitu puolet biomassalle [Wikipedia:Drax]. Viime vuonna sähköä tuotetiin yhteensä 26,7 TWh eli voisi olettaa tuosta lähes puolet (13,3 TWh) syntyvän tänä vuonna biomassalla. Olettaen 58 €/MWh tuen jatkuvan, Drax saisi tänä vuonna tukia 775 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaava lukema oli …

Taaleritehdas myi Honkajoen tuulivoimalat

Taaleritehdas on myynyt Honkajoen kaksi vuotta sitten valmistuneen tuulivoima-alueen [Arvopaperi, 23.9.2015]. Arvopaperi-lehti kirjoittaa: "Taaleritehtaan ensimmäinen tuulirahasto Tuulitehdas I Ky on 22.9.2015 allekirjoittanut sitovan kauppakirjan Honkajoella sijaitsevan tuulipuiston myymisestä Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille."

Kauppalehdessä 2.10.2015 Taaleritehdas perustelee: "Luopuminen tuli aiheelliseksi alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin siksi, että halusimme palauttaa sijoittajien varoja nyt, kun koko rahasto on valmis. Tällä kaupalla vapautamme varoja sijoittajille, jotka ovat odottaneet kassavirtaa jo aika pitkään. Päätös syntyi salkunhoidollisin perustein." [Kauppalehti, 2.10.2015]. Kuulostaa lähinnä siltä, että osa sijoittajista on halunnut rahansa pois tuulivoimasta. Tähän viittaa saman lehden otsikko: "Tuulivoiman suosio rapautuu - rahoittajat käyneet varovaisiksi" [Kauppalehti, 2.10.2015].


Tuuliv…

Kiinalaiset tulevat

Kuva
Tuulivoiman etujärjestö WWEA on julkaissut puolivuotisraportin rakennetusta tuulivoimasta tänä vuonna [WWEA, 2015/H1]. Tuulivoimaa rakennetaan kokonaisuutena ripeään tahtiin, mutta rakentaminen on painottunut muutamiin maihin (Kuva 1). Kuten tilastosta nähdään, Kiinaan asennettiin ensimmäisenä vuosipuoliskona noin puolet koko maailman uudesta kapasiteetista. Pohjoismaisittain kiinnostava yksityiskohta lienee se, että Suomeen rakennetaan ilmeisesti tällä hetkellä enemmän tuulivoimaa kuin kaikkiin muihin pohjoismaihin yhteensä: katso Kuva 1 ja vertaa blogin aiemmat kirjoitukset.

Kuva 1: WWEA tilasto yli 4 GW tuulivoimamaista [WWEA, 2015/H1]
Kiinassa länsimaisilla tuulivoimalavalmistajilla ei ole helppo kilpailla ja käytännössä lähes koko markkina on kiinalaisten valmistajien hallussa [Wikipedia:Wind power in China]. Tuulivoiman kustannustasosta kertonee jotain se, että kansainväliset julkaisut usein listaavat investointikustannukset poislukien koko Kiinan [JRC, 2014]. Tämä on mielenkiin…

Ikiliikkuja ilmasta

Kuva
Energiapoliittiseen keskusteluun ilmestyy jatkuvasti eräänlaisia ikiliikkujia [Wikipedia:Ikiliikkuja]. Uuden ikiliikkujan kuvitellaan taikovan energiaa tyhjästä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi miksi ilmasta polttoaineen valmistaminen ei ole ikiliikkuja.

Mallikolle esimerkki lähes aidonpuoleisesta ikiliikkujasta on maalämpöpumppu. Mikäli maalämpöpumppuun työntää sisään 1 kWh sähköenergiaa, sieltä saattaa tupsahtaa 4 kWh lämpöenergiaa ulos. Maalämpöpumppu perustuu kuitenkin Carnot'n kierroksi kutsuttuun tapaan siirtää lämpöä esimerkiksi järvestä lattialämmitykseen [Wikipedia:Carnot'n kierto]. Maalämpömpumppu ei siis ole ikiliikkuja, mutta se siirtää lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Lämpöpumppu ei kuitenkaan toimi itsenäisenä koneena ilman järveä tai lämpölähdettä: maalämpöpumppu tarvitsee jostain lämpöä, jota se siirtää.

Sähköstä kaasua (power-to-gas) keskustelu on elänyt kuluvana vuotena Suomessa useiden tahojen esittämänä. Esimerkiksi [Helsingin Sanomat, 20.9.2015] otsik…

Polarisoitunut asetelma

Kuva
Tuulivoimarakentamisessa on koettu Suomessa ensimmäinen tuuliryntäys vuosina 2005 - 2015 (Tuuliryntäys). Numeroina kasvua kymmenen vuoden takaiseen kapasiteettiin nähden on noin 14 000% verrattuna nyt valmisteilla oleviin hankkeisiin [STY, Hankelista].

Suomessa tuulivoimaan liittyvä keskustelu on ollut viime vuosina voimakkaasti polarisoitunutta. Tyypillisesti polarisoituneeseen asetelmaan tarvitaan kaksi osapuolta. Tilanne on saanut jostain syystä vastakkainasettelun piirteet ja tällöin on hyödyntöntä syytellä kumpaakaan yksittäistä osapuolta sen hetkisistä argumenteista. Täytyisi jotenkin ymmärtää miten poteroihin on päädytty, jotta voisi ehdottaa miten asetelman voi purkaa.

Ymmärtääkseni teollisuuden etujärjestön ajatuksenjuoksua luin ja selailin läpi Suomen tuulivoimayhdistyksen lehdet vuosilta 2005 - 2015. Halusin ymmärtää mitä tuuliteollisuuden etujärjestö on vuosien varrella ajatellut ja miten ajattelu on kehittynyt.

Oma johtopäätökseni lehtien lukemisen jälkeen on seuraava.…

Kauppataseesta tuulee piilovelkaa

Kuva
Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomessa seurataan tiiviisti useita talouden rakennetta kuvaavia mittareita joista kaksi ovat valtion velka ja kauppatase. Kauppatase kuvaa Suomesta vietävien ja Suomeen tuotavien tavaravirtojen erotuksen [kauppatase]. Yksi keskeinen argumentti Suomen hallituksen esittämille leikkauksille on vientimme kilpailukyvyn lasku. Tämä näkyy käytännössä kauppataseen ja vaihtotaseen laskuna. Näiden seurauksena valtion velkamme on kasvanut nopeasi noin 60 miljardista yli 90 miljardiin (Kuva 1).

Kuva 1: Valtion velka ja BKT [Valtionkonttori:Valtion velka]
Kauppatase on viime vuosina kehittynyt alla olevalla tavalla (Kuva 2). Kuten kuvasta nähdään, vuoden 2007 jälkeen kauppatase ja vaihtotase ovat painuneet toinen nollaan ja toinen pakkaselle noin vuoden 2011 paikkeilla. Sen jälkeen nousua ei ole näkynyt.

Kuva 2: Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa  [Tilastoskeskus:kauppatase ja vaihtotase]
Tuulivoimala on tuote siinä missä liukuporras tai his…

Kohti 10 - 20 MW turbiineja

Kuva
Aiemmin kirjoitin kuinka tuulivoimaloiden koko on valtavasti kasvanut (Tuulivoimaloiden kasvu) ja totesin tanskalaiset voimalat keskimäärin 69 metrin korkuisiksi. Kirjoituksessa mainittu raja teollisen tuulivoimalan 2.5MW nimellistehon osalta ei tarkoita sitä, että kehitys olisi pysähtynyt.

Siemens kertoo suunnittelevansa seuraavaa turbiinimallia [Clean Technica:15.9.2015]. Tarkat tehot määrittyvät myöhemmin, mutta noin 10 - 20 MW nimellistehojen taso on tähtäimessä. Myös Gamesa ja AREVA ovat Adwen nimisen brändin alla testaamassa 8 MW offshore turbiineja ja suunnittelevat sarjatuotantoa suunnitellaan alkavaksi vuoden 2018 alussa [Windpowerengineering:7.10.2015].

Kuinka suureksi tuulivoimaloiden mittasuhteet ja nimellisteho voi kasvaa? Koska nimellisteho kasvaa karkeasti suhteessa pyyhkäisypinta-alaan, eli säteen toiseen potenssiin, eivät tuulivoimalan mittasuhteet itse asiassa kasva niin paljon kuin luulisi. Suomessa voimaloiden kokonaiskorkeus on jo pitkälle yli 200 metriä maanpinn…

Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin ja maksettujen tukien toteuma

Kuva
Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin ja maksettujen tukien toteuma näkyy Kuvassa 1 koko tuulivoiman syöttötariffin voimassaolojaksolta:


Kuva 1: Tuulivoiman syöttötariffin toteuma 30.6.2015 asti [Toteuma:2011-Q3...2015-Q2]
Vuoden 2015 osalta ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 1.1.2015 - 30.6.2015 Suomen valtio maksoi tuulivoiman yritystukia noin 68 700 000 euroa [Energiavirasto, Satu-järjestelmä]. Tasaisella vauhdilla vuonna 2015 tuotetun tuulisähkön kustannukset veronmaksajille olisivat siis 137,4 miljoonaa euroa. Näin sitä ei kuitenkaan voi laskea, koska tuulivoimakapasiteetti kasvaa kaiken aikaa.

Kuvasta 1 näkyy syöttötariffin piirissä olevien tuulivoimaloiden saamien yritystukien yhteismäärä vuosineljänneksittäin sekä osuus kiintiöstä (2500 MVA), joka on saanut tukea kyseisen neljänneksen päättyessä. Tukea saavien tuulivoimalaistosten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Nämä voi tarkistaa energiaviraston järjestelmästä ottamalla tuet ulos tariffijaksoittain:
1.7…

Avoin kirje Suomen hallitukselle: solidaarisuus koskee kaikkia

Suomen hallitus on alkutaipaleen politiikassaan kysellyt solidaarisuutta vaativan kilpailukyvyn parantamisen perään. Kun emme voi devalvoida, tarkoittaa tämä palkkojen alentamista tai merkittäviä leikkauksia palkansaajien etuihin (Helsingin sanomat 8.9. Heikennykset ja 9.9. Päätöksiä).

Suomen hallitus on samalla tuomassa tuulivoiman yritystuet eduskunnan käsittelyyn [TEM, 3.9.2015], [HE15/2015 vp]. Lakiesityksessä tuulivoiman kehitystä ei ole ennakoitu lainkaan ja tuotanto on laskettu vuoden 2009 tuulivoimatekniikan mukaan (Tuhat tuntia viivan alle, Tuulivoimatekniikan kehitys).

Hallitusohjelmassa tuulivoiman tukikiintiötä linjattiin leikattavaksi 2500 MVA tasosta 2000 MVA tasolle. Hallituksen esityksessä on hyviäkin puolia. Itse leikkausta ei kuitenkaan tehdä ja säästöt jäävät toiveiden varaan [Talouselämä 27.8.2015].

Tuulivoimatukien kustannusarvio on paisunut 1,27 miljardista jo kolminkertaiseksi neljässä vuodessa (Syöttötariffin kustannusten arvio pettänyt pahasti). Takuuhinnat o…

Tuulivoiman kansalaistoiminta on säästänyt miljardin

Kuva
Tuulivoiman syöttötariffi tuli voimaan vuonna 2011 ja jo samana vuonna hakijoita tariffin piiriin oli yli kiintiön verran (Suomen tuuliryntäys 2005 - 2015). Mikäli suomalaiset eivät olisi ryhtyneet kansalaistoimintana vastustamaan tuulivoimahankkeita, olisi koko kiintiö rakennettu täyteen vuosia sitten.

Kuinka paljon tuulivoiman syöttötariffi olisi tullut maksamaan, jos koko kiintiö olisi rakennettu ilman vastustusta? Hankkeiden kehitys alkoi jo vuonna 2008 ja rakennuslupia haettiin ennen kuin tariffin tuli voimaan. Tuulivoima-alueen rakentaminen kestää noin 18 kuukautta. Näillä tiedoilla tariffin noin 2500 MVA kiintiö olisi saattanut täyttyä jo vuonna 2012.

Mikäli tariffi olisi täyttynyt viimeistään vuoden 2013 alkuun mennessä, olisi koko kapasiteetti nävertänyt korotetun tariffin aikana täydellä voimalla veronmaksajan lompakkoa. Tähän päivään mennessä olisi maksettu oheisilla oletuksilla yli miljardia euroa tuulivoiman yritystukia (Kuva 1). Todellisuudessa nyt on toteutunut "v…

Suomen tuuliryntäys 2005 - 2015

Kuva
Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli asennettu noin 80 MW tuulivoimakapasiteettia. Vuonna 2015 eli kymmenen vuotta myöhemmin tuulivoimahankkeita on valmisteilla yhteensä yli 11 000 MW. Kasvua on siis noin 14 000% kymmenessä vuodessa. Mitä ihmettä tapahtui?

Suomessa syöttötariffina tunnettu yritystukijärjestelmä tuli voimaan vuonna 2011. Tukijärjestelmään mahtuivat ensimmäiset 2500 MVA eli noin 2100 MW tuulivoimaa.

Tuulivoimahankkeiden määrä on listattu vuosilta 2008 - 2015 alla olevassa kuvassa.Kuten kuvasta näkyy, jo vuonna 2011 suunnitteilla oli 6300 MW tuulivoimahankkeita ja vuonna 2012 jo noin 8600 MW.

Kuva: Tuulivoimahankkeiden määrä suomessa 2008 - 2015 (linkki PDF)
Suuri määrä keskenään kilpailevia hankkeita johtui ylisuuresta tuotantotuesta. Tuulivoimarakentamisen ylikuumeneminen oli nähdäkseni havaittavissa jo vuonna 2011 kun tariffi tuli voimaan.
Tuuliryntäys kalvosarjana (Linkki PDF).

Tuulisähkön tuotantokustannus 15 - 30 €/MWh Suomessa?

Suomalainen tuulivoimalupaa havitteleva Salpatuuli-niminen osuuskunta ilmoittaa tuulivoiman tuotantokustannuksiksi laskelmassaan 1,5 - 3,0 senttiä/kWh eli 15 - 30 €/MWh. Salpatuulen mukaan: "Salpatuuli arvioi tuuliosuussähkön hinnaksi 1,5 – 3,0 c/kWh. Tarkempi hinta määräytyy investointien ja alueen tuulisuuden perusteella."

Pitääkö Salpatuulen laskelma paikkansa? Aiemmin Yhdysvalloista on raportoitu noin 40 €/MWh kustannuksia, mutta niissä hinnoissa on voitot mukana. Voiko Suomessa osuuskunta saada tuotettua tuulivoimasähköä jopa 15 €/MWh tasolla?

Tuulivoimalan käyttökustannukset ovat pienet. Olennaisia teknisiä tietoja ovat kuinka paljon voimalat tuottavat ja kuinka pitkään ne kestävät. Tuotantomääriä on aiemmissa tässä blogissa olevissa kirjoituksissa kommentoitu paljon ja uusi standardi Suomessa vaikuttaisi olevan 50% aiempaa korkeampi eli noin 3600 tuntia vuodessa. Voimaloiden kestosta espanjalainen tuulivoimalavalmistaja Gamesa kertoo materiaalissaan voimalan eliniän …

Tuulivoimaloiden kasvu

Kuva
Tuulivoimaloiden mittasuhteet ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Esimerkiksi Tanskassa keskimääräisen tuulivoimalan pyyhkäisykorkeus on 69 metriä (Tanskan rekisteri) ja Suomessa uusien voimaloiden puolestaan 200 - 230 metriä. Seuraavassa kuvassa oikeassa laidassa on keskimääräinen tanskalainen tuulivoimala, vasemmalla nyt Suomeen rakennettava tyypillinen voimala ja mukana myös mittasuhteita varten Helsingin olympiastadionin torni: Kuva: Tuulivoimaloiden kasvu [Valokuvia]
Tuulivoimaloimaloiden mittasuhteiden kehitys: Tanskassa tuulivoimalan keskimääräinen napakorkeus on 45 metriä ja myös mediaani on 45 metriä (Tanskan rekisteri) ja Kalvosarja Tanskan tuulivoimarekisteristä. Roottorin halkaisijan keskiarvo on Tanskassa 48 metriä ja mediaani 44 metriä. Tanskalaisen voimalan keskipyyhkäisykorkeus on 69 metriä.Vuonna 2001 helsinkiin suunniteltiin merituulivoima-alueita. Tällöin voimaloiden pyyhkäisykorkeus oli hieman yli 100 metriä (Helsingin tuulivoima). Helsingin havainnekuvista voi t…

Syöttötariffin kustannusten arviointi on pettänyt pahasti

Kuva
Suomen viranomaisten ja päättäjien esittämät arviot tuulivoiman tukijärjestelmän kustannuksista ovat pettäneet pahasti. Ongelma on siinä, että laskelmaan valitut parametrit on arvattu. Arvaus ei ole perustunut hyvään asiantuntemukseen eikä epävarmuutta kuvaavaa haarukkaa ole esitetty.

Alkuperäinen kustannusarvio vuonna 2011 oli valtiolle 1,27 miljardia euroa (Kirje EU Komissiolta Alexander Stubbille). Nyt tällä hetkellä luotettavimmat arviot ovat noin kolminkertaiset, vaikka aikaa on kulunut vasta neljä vuotta (Talouselämä 27.8.2015). Takuuhinnat kestävät jopa vuoteen 2030, joten näin valtava vaihtelu muutamassa vuodessa kustannusten arviossa huolestuttaa kovasti.

Kustannusarviossa valtion kannalta tarvitaan arvaus kahdesta asiasta: sähkön markkinahinnasta ja tuulivoimalan tuottaman sähkön määrästä. Molemmissa lukuarvoissa kukaan ei tiedä yhtä oikeata numeroa, mutta haarukan voi esittää.

Vuonna 2011 esitetyssä kustannusarviossa (linkki):
Sähkön markkinahintaa arvailtiin noin 50 €/MWh …

Anni Mikkosen opinnäytetyö 2011

Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkosen opinnäytetyöstä on julkaistu kiinnostava yhteenveto.