Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö kysyy Fennovoimaan liittyen: "Voitaisiinko tuulivoimahankkeissa toteuttaa vastaavia veivauksia?" Miltä Fennovoiman hanke näyttäisi, mikäli se rakennettaisiin samalla tavalla kuin tuulivoimahankkeet? Nykyään suuret tuulivoimahankkeet vastaavat huipputeholtaan käytössä olevia Loviisan ydinreaktoreja [Tuulihankkeet] ja muistetaan myös, että tuulivoima ei ole erityisen turvallista (Onko tuulivoima turvallista).
Reaktoreiden määrää ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa ei usein tiedetä montako tuuliturbiinia ollaan rakentamassa. On aivan tyypillistä hakea rakennuslupaa vaihtelevalle haarukalle turbiineja. Esimerkkinä 1 - 3 turbiinia, 6 - 9 turbiinia, jne. Fennovoiman tapauksessa yhtiö olisi siis hakenut lupaa esimerkiksi 1 - 3 reaktorille.
Reaktoreiden tehoa ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa haetaan rakennuslupaa isolla tehohaarukalla. Tuuliturbiinien teho voi rakennuslupahakemuksessa olla laveasti ilmaistuna esimerkiksi 3-8 MW [Kuusamon hanke, Simo Leipiö YVA]. Fennovoima hakisi rakennuslupaa 500 - 1500 MW reaktoreille.
Reaktoreiden valmistajaa ei tiedettäisi
On tyypillistä, että tuulivoimaloiden tapauksessa rakennuslupa haetaan eri voimaloille, jotka lopulta rakennetaan. Esimerkkinä Porin Peittoon hanke. Rakennuslupa haettiin 2,5 MW tehoiselle voimalaitokselle ja toteutettiin 4,5 MW laitokset. Melumalli tehtiin Fuhrländerin 2,5 MW voimalalla ja päädyttiin rakentamaan Gamesa 4,5 MW voimalat. Fennovoima teettäisi turvallisuusanalyysin jollain satunnaisella reaktorilla eikä päivittäisi sitä lopullisen valmistajan määrityksiä vastaamaan.
Stuk ei osallistuisi hankkeeseen - yksityinen konsultti määrittelisi turvallisuuden
Stuk ei osallistuisi hankkeeseen vaan Fennovoima saisi tilata omalta konsultiltaan arviot turvallisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön. Ei siis tiedettäisi montako reaktoria on tulossa, kuka ne valmistaa tai minkä tehoisia ne ovat. Tästä huolimatta meillä olisi yhden lapualaisen miehen toiminimellä laatima raportti, jossa kerrottaisiin reaktoreiden olevan täysin turvallisia. Tämä lapualainen asiantuntija olisi koulutukseltaan viemärisuunnittelija.
Omistajasta ei olisi mitään tietoa
Omistajasta ei tuulivoimahankkeen osalta ole usein mitään tietoa. Tuulivoimahankkeita kehittävät sadat pienet yritykset, joilla ei ole mitään edellytyksiä investoida kymmeniä miljoonia euroja tuulivoima-alueisiin. Rakennuslupaa haettaessa tuulivoimayritys ei useinkaan osaa kertoa mistä rahat tulevat tai mihin maahan omistaja rekisteröitäisiin. Monessa tilanteessa ei tiedetä edes valmiista hankkeesta, kuka sen omistaa.
Maanvuokrasopimukset
Tuulivoimahankkeissa on tyypillistä, että voimalat rakennetaan vuokratulle maalle. Fennovoima siis vuokraisi maan yksityisiltä maanomistajilta, ja lupaisi maksaa heille vuokraa. Maanvuokrasopimukseen kirjattaisiin, että Fennovoima voi myydä hankkeen eteenpäin kenelle tahansa kuulematta maanomistajaa.
Esimerkkinä Fennovoiman yhtiö voisi siis varastoida jätteet voimalan pihalle ja kun reaktori tulisi tiensä päähän, projekti myytäisiin konkurssikypsälle yritykselle. Jätteet jäisivät maanomistajan harmiksi.
Luontoarvot
Aiemmin Fennovoiman tontin omistaja olisi hakenut lupaa omakotitalolle. Rakennuslupa evättiin koska kysymyksessä on harvinainen erämaa-alue. Kun Fennovoima hakee rakennuslupaa niin se heltiää muitta mutkitta. Näin kävi Salon Märynummella.
Rakennusluvasta päättäisi nokikolari ja maanviljelijä
Fennovoiman rakennusluvasta päättäisi kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto. Siihen kuuluisivat laiska rakennusvalvoja, joka oli saanut potkut edellisistä töistään virkavirheiden ja epäpätevyyden vuoksi. Kaksi muuta jäsentä olisivat nokikolari ja maanviljelijä. Nämä kolme herrasmiestä päättäisivät saadaanko kokonaisuus toteuttaa.
Iso kuva
Jos ydinvoimaa kehitettäisiin kuten tuulivoimaa, olisi suomessa tällä hetkellä meneillään 400 erilaista reaktoriprojektia. Tyypillisesti yhdellä muutaman hengen sivutoimisella reaktoriprojektien hankekehittäjällä, olisi samaan aikaan meneillään toistakymmentä ydinvoimahanketta. Tämä siitä syystä, että laajalla rintamalla ajettuna joku nokikolarien ja maanviljelijöiden ryhmä saattaisi sopivasti suostuteltuna antaa hankkeelle luvat.
Esimerkkejä tuulivoimahankkeista
Kuusamoon 426 MW hanke jossa 71 turbiinia. Kyseessä olisivat maailman suurimmat tuulivoimalat (Maailman suurimmat tuulivoimalat).
Esimerkki miten 99 noin neljänneskilometrin korkuisen tuulivoimalan hanketta ajetaan: jaetaan hanke kunnollisen ympäristöselvityksen alittaviin pikkuprojekteihin ja haetaan lupia neljän eri tytäryhtiön kautta (Tripodien aika: Viiatin kummallisuuksia : Top 10).
Kurikan ja Jurvan alueelle haetaan lupaa 150 vastaavalle tuulivoimalalle eikä kunnollista ympäristövaikutusten arviointia tarvita (Tripodien aika: Tyly päätös ELY:stä).
Tiivistelmä
Tässä vaiheessa kun Fennovoima hakee rakennuslupaa ei tiedettäisi kuka omistajaksi tulee, mistä reaktorit tulevat ja montako niitä on. Tulossa olisi siis yhdestä kolmeen reaktoria joiden kunkin teho olisi 500 - 1500 MW. Kokonaisteholuokka olisi siis 1500 - 4500 MW.
Omistajasta ei tässä vaiheessa olisi tietoa. Se tiedettäisiin, että tuleva omistaja voi myydä hankkeen eteenpäin heti kun häntä huvittaa.
Reaktoreiden määrää ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa ei usein tiedetä montako tuuliturbiinia ollaan rakentamassa. On aivan tyypillistä hakea rakennuslupaa vaihtelevalle haarukalle turbiineja. Esimerkkinä 1 - 3 turbiinia, 6 - 9 turbiinia, jne. Fennovoiman tapauksessa yhtiö olisi siis hakenut lupaa esimerkiksi 1 - 3 reaktorille.
Reaktoreiden tehoa ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa haetaan rakennuslupaa isolla tehohaarukalla. Tuuliturbiinien teho voi rakennuslupahakemuksessa olla laveasti ilmaistuna esimerkiksi 3-8 MW [Kuusamon hanke, Simo Leipiö YVA]. Fennovoima hakisi rakennuslupaa 500 - 1500 MW reaktoreille.
Reaktoreiden valmistajaa ei tiedettäisi
On tyypillistä, että tuulivoimaloiden tapauksessa rakennuslupa haetaan eri voimaloille, jotka lopulta rakennetaan. Esimerkkinä Porin Peittoon hanke. Rakennuslupa haettiin 2,5 MW tehoiselle voimalaitokselle ja toteutettiin 4,5 MW laitokset. Melumalli tehtiin Fuhrländerin 2,5 MW voimalalla ja päädyttiin rakentamaan Gamesa 4,5 MW voimalat. Fennovoima teettäisi turvallisuusanalyysin jollain satunnaisella reaktorilla eikä päivittäisi sitä lopullisen valmistajan määrityksiä vastaamaan.
Stuk ei osallistuisi hankkeeseen - yksityinen konsultti määrittelisi turvallisuuden
Stuk ei osallistuisi hankkeeseen vaan Fennovoima saisi tilata omalta konsultiltaan arviot turvallisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön. Ei siis tiedettäisi montako reaktoria on tulossa, kuka ne valmistaa tai minkä tehoisia ne ovat. Tästä huolimatta meillä olisi yhden lapualaisen miehen toiminimellä laatima raportti, jossa kerrottaisiin reaktoreiden olevan täysin turvallisia. Tämä lapualainen asiantuntija olisi koulutukseltaan viemärisuunnittelija.
Omistajasta ei olisi mitään tietoa
Omistajasta ei tuulivoimahankkeen osalta ole usein mitään tietoa. Tuulivoimahankkeita kehittävät sadat pienet yritykset, joilla ei ole mitään edellytyksiä investoida kymmeniä miljoonia euroja tuulivoima-alueisiin. Rakennuslupaa haettaessa tuulivoimayritys ei useinkaan osaa kertoa mistä rahat tulevat tai mihin maahan omistaja rekisteröitäisiin. Monessa tilanteessa ei tiedetä edes valmiista hankkeesta, kuka sen omistaa.
Maanvuokrasopimukset
Tuulivoimahankkeissa on tyypillistä, että voimalat rakennetaan vuokratulle maalle. Fennovoima siis vuokraisi maan yksityisiltä maanomistajilta, ja lupaisi maksaa heille vuokraa. Maanvuokrasopimukseen kirjattaisiin, että Fennovoima voi myydä hankkeen eteenpäin kenelle tahansa kuulematta maanomistajaa.
Esimerkkinä Fennovoiman yhtiö voisi siis varastoida jätteet voimalan pihalle ja kun reaktori tulisi tiensä päähän, projekti myytäisiin konkurssikypsälle yritykselle. Jätteet jäisivät maanomistajan harmiksi.
Luontoarvot
Aiemmin Fennovoiman tontin omistaja olisi hakenut lupaa omakotitalolle. Rakennuslupa evättiin koska kysymyksessä on harvinainen erämaa-alue. Kun Fennovoima hakee rakennuslupaa niin se heltiää muitta mutkitta. Näin kävi Salon Märynummella.
Rakennusluvasta päättäisi nokikolari ja maanviljelijä
Fennovoiman rakennusluvasta päättäisi kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto. Siihen kuuluisivat laiska rakennusvalvoja, joka oli saanut potkut edellisistä töistään virkavirheiden ja epäpätevyyden vuoksi. Kaksi muuta jäsentä olisivat nokikolari ja maanviljelijä. Nämä kolme herrasmiestä päättäisivät saadaanko kokonaisuus toteuttaa.
Iso kuva
Jos ydinvoimaa kehitettäisiin kuten tuulivoimaa, olisi suomessa tällä hetkellä meneillään 400 erilaista reaktoriprojektia. Tyypillisesti yhdellä muutaman hengen sivutoimisella reaktoriprojektien hankekehittäjällä, olisi samaan aikaan meneillään toistakymmentä ydinvoimahanketta. Tämä siitä syystä, että laajalla rintamalla ajettuna joku nokikolarien ja maanviljelijöiden ryhmä saattaisi sopivasti suostuteltuna antaa hankkeelle luvat.
Esimerkkejä tuulivoimahankkeista
Kuusamoon 426 MW hanke jossa 71 turbiinia. Kyseessä olisivat maailman suurimmat tuulivoimalat (Maailman suurimmat tuulivoimalat).
Esimerkki miten 99 noin neljänneskilometrin korkuisen tuulivoimalan hanketta ajetaan: jaetaan hanke kunnollisen ympäristöselvityksen alittaviin pikkuprojekteihin ja haetaan lupia neljän eri tytäryhtiön kautta (Tripodien aika: Viiatin kummallisuuksia : Top 10).
Kurikan ja Jurvan alueelle haetaan lupaa 150 vastaavalle tuulivoimalalle eikä kunnollista ympäristövaikutusten arviointia tarvita (Tripodien aika: Tyly päätös ELY:stä).
Tiivistelmä
Tässä vaiheessa kun Fennovoima hakee rakennuslupaa ei tiedettäisi kuka omistajaksi tulee, mistä reaktorit tulevat ja montako niitä on. Tulossa olisi siis yhdestä kolmeen reaktoria joiden kunkin teho olisi 500 - 1500 MW. Kokonaisteholuokka olisi siis 1500 - 4500 MW.
Omistajasta ei tässä vaiheessa olisi tietoa. Se tiedettäisiin, että tuleva omistaja voi myydä hankkeen eteenpäin heti kun häntä huvittaa.
Just näin toimivat tuulivoimalla syöttötariffirahat mielessä ympäristöä turmelevat tuulivoimatoimijat 2500 euron pääomalla.
VastaaPoista