Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Tuhat tuntia viivan alle - tuulivoimasähkön tuotantokustannukset romahtivat

Kuva
Tuulivoiman yritystuet ovat herättäneet keskustelua. Jättimäisten tukien syy on yksinkertainen: tekniikan kehittyessä tuotantotuen tasoa ei päivitetty, vaikka se on EU:n komissiolle luvattu tehdä.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat romahtaneet ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen energiaministeriön tuoreen raportin mukaan viime vuonna tuotantokustannus on noin 40 €/MWh hyvällä alueella. Tanskan energiaministeriö päätyi viime vuonna samankaltaisiin numeroihin uusien voimaloiden keskiarvona.

Keskeinen tekijä on teollisen mittakaavan jättituulivoimalan kyky tuottaa sähköä suurempi osan vuoden tunneista. Tanskassa teolliset tuulivoimalat tuottavat sähköä vuosittain lähes tuhat tuntia enemmän kuin pienemmät. Voimalat ovat korkeampia ja roottori on suurempi - pyyhkäisypinta-ala on jo puolitoista hehtaaria. Pienen mäen kanssa korkeus lähentelee Eiffel-tornia. 

Suomessa tuulivoimatuen taso laskettiin olettaen 2400 vuosittaista tuntia sähköntuotantoa maksimiteholla. Nyt suositut uu…

Uusi ja vanha valta

"Mutta olen aina tottunut saamaan tahtoni läpi"
Maanomistaja on lyöty mies. Vuosisatojen ajan hänen sukunsa on omistanut eräässä Suomen kunnassa suuret määrät maata. Hänen sukunsa ääni on kuulunut päätöksenteossa vahvana ja vanhimpana sisarusparven pojista hän kantaa ylpeänä sukunsa valtikkaa. Jos jotain on haluttu saada läpi, se on lähes aina mennyt kunnassa läpi. Maanomistaja on erään pitkän kulttuurijatkumon ja vallankäytön muodon edustaja. Tässä kulttuurissa suuri maanomistus merkitsee suurta päätäntävaltaa kunnan asioihin. Ei ole mies ja ääni, on maapinta-ala ja ääni.

Järven rannalla mies hakkaa halkoja verkkareissa ja hakee kylmän oluen maakellarista. Sähköjä pienessä torpassa ei ole. Mies istuu hiljaisen järven rantaan ja katselee maisemaa. On aivan täydellisen hiljaista. Lähimpään tiehen on linnuntietä matkaa yli kymmenen kilometria. Mies on tässä ympäristössä rauhoittumassa. Hän ajoi monta tuntia metsän keskelle katselemaan luonnon kiertokulkua. Hän tietää kaikki li…

Viranomaiset ja komissio

Suomen tuulivoiman yritystuet on hyväksytetty EU:n Komissiolla vuonna 2011. Kirjeessään Suomen ulkoasianministerille Euroopan komissio käy läpi tuen ehtoja (linkki). Muutamia poimintoja mielenkiintoisesta kirjeestä, joka kannattaa lukea kokonaan.
"Ilmoitetun toimenpiteen puitteissa myönnettävän takuuhinnan valtiontukiosuuden kokonaisbudjetti (10 vuodeksi) on arviolta 1,363 miljardia euroa (josta tuulivoiman osuus on1,27 miljardia euroa ja biokaasun osuus 93 miljoonaa euroa)." Laskelma ei ole toteutumassa, vaan kustannukset ylittyvät mittavasti. On todennäköistä, että kustannukset ovat yli kolme miljardia. Pahimmillaan voimme joutua maksamaan 4 - 5 miljardin välimaastosta yritystukia tuulivoimalle.

Ympäristökysymykset:
"Viranomaisten mukaan tuulivoimaloiden käyttöönottoon Suomessa liittyy joitakin ongelmia: monimutkaiset maanomistussuhteet onshore-kohteissa, tuulivoimaloiden häiriövaikutus tutkiin, vaikutukset maisemaan ja ympäristönsuojelukysymykset. Niistä aiheutuu pot…

Satunnaisen sähköntuotannon vaikutus säätötarpeeseen

Kuva
Silmiini ei ole sattunut uskottavaa laskelmaa tuulivoiman kaltaisen satunnaisen sähköntuotantokapasiteetin vaikutuksesta säätösähkön tarpeeseen. Tästä syystä haarukoin yksinkertaisen viitekehyksen, mitä satunnainen sähköntuotanto merkitsee muulle säätötarpeelle.

Kuva 1: Suomen sähkön kysyntä ja tuotanto (Energiateollisuus)
Kuvassa 1 on esitetty vuoden Suomen 2014 sähkön tuotanto eri tuotatotavoilla. Luen tuotantomuodoksi tässä tekstissä myös tuontisähkön. Tuotantotapojen summana saadaan kysynnän muoto. Kysynnän maksimiarvon ja minimiarvon erotus on sähkön kysynnän vaihteluväli. Vaihteluvälin verran tarvitaan valittuna aikavälinä säätökykyä sähkön tuotantojärjestelmältä.

Suomen sähkön kysynnän maksimiarvo tuntitasolla vuonna 2014 oli 14 392 MW ja minimiarvo 5909 MW. Näiden erotuksena saadaan 8488 MW, joka on säätövoiman tarve. On kuitenkin huomioitava, että minimiarvo on 5909 MW ja sitä matalammalle tasolle tuotannon ei tarvitse pystyä säätämään.

Suomalaisen vesivoiman tuotannon minimi…

Tuulivoiman kustannukset romahtivat Yhdysvalloissa

Kuva
Tuulivoimalla tuotetun sähkön kustannukset ovat romahtaneet. Yhdysvaltojen energiaviraston julkistaman raportin mukaan tuotantokustannukset ovat olleet syöksylaskussa vuoden 2009 jälkeen (linkki):
Kuva 1: Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset Yhdysvalloissa
Kuvassa 1 nähdään eri alueet luokiteltuna neljään lohkoon. Parhailla tuulivoima-alueilla PPA sopimushinnat ovat painuneet jo 22,3 $/MWh tasolle. Yhdysvalloissa tuulivoima saa veroetua 23 $/MWh. Tuulivoiman tuotantokustannus katteineen parhaalla alueella on noin 45,3 $/MWh eli nykykurssilla 41 €/MWh.

Tuotantokustannusten laskuun vaikuttaa pääasiassa kaksi tekijää. Investointikulut ovat laskeneet ja toisaalta kapasiteettikertoimet ovat nouseet. Kapasiteettikertoimien osalta yhdysvaltain keskiarvo on noussut 33% tasolle eli vastaa 2890 huipunkäytön tuntia. Kuvassa 2 on jaettu yhdysvallat neljään lohkoon ja esitetty kunkin kapasiteettikertoimet:
Kuva 2: Tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimet 2014 alueittain (2012-2013 raken…

Tuulivoima ja luonto

Kuva
Suomessa on ehdotettu useaan kertaan mittavaa tuulivoiman lisärakentamista energiantuotannon osaksi. Ehdottajat hyvin harvoin ruotivat tarkemmin aloitteensa sivuvaikutuksia. Tuulivoimateollisuus tuottaa mittavat määrät markkinointiaineistoa ja kampanjoita tuulivoimaloiden hyvistä puolista. Tuulivoimarakentamisen kokonaisuudesta ei saa kattavaa kuvaa teollisuuden tuottamaa aineistoa selaamalla, sillä haittapuolia ei tuoda esiin. Se on luonnollista, eihän omaa liiketoimintaa kannata haukkua.

Olen koittanut kerätä aineistoa hieman toisesta kulmasta: tavallisilta ihmisiltä ruohonjuuritasolta. Tämä aineisto ei ole luonteeltaan täysin neutraali. Se on yksi kuvakulma monitahoiseen asiaan.

Mutta kysymys kuuluu: missä määrin tuulivoimarakentaminen muuttaa luontoa? Kuinka laajoja alueita suunnilleen muutetaan? Käydään niitä läpi tässä tekstissä alkuun karttapohjien avulla ja sen jälkeen katsomalla valokuvia ja videoita rakennetuista tuulivoima-alueista Suomessa.

Suuren tuulivoima-alueen mittasu…

Fennovoima tuulivoiman tavoin

Kuva
Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö kysyy Fennovoimaan liittyen: "Voitaisiinko tuulivoimahankkeissa toteuttaa vastaavia veivauksia?" Miltä Fennovoiman hanke näyttäisi, mikäli se rakennettaisiin samalla tavalla kuin tuulivoimahankkeet? Nykyään suuret tuulivoimahankkeet vastaavat huipputeholtaan käytössä olevia Loviisan ydinreaktoreja [Tuulihankkeet] ja muistetaan myös, että tuulivoima ei ole erityisen turvallista (Onko tuulivoima turvallista).


Reaktoreiden määrää ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa ei usein tiedetä montako tuuliturbiinia ollaan rakentamassa. On aivan tyypillistä hakea rakennuslupaa vaihtelevalle haarukalle turbiineja. Esimerkkinä 1 - 3 turbiinia, 6 - 9 turbiinia, jne. Fennovoiman tapauksessa yhtiö olisi siis hakenut lupaa esimerkiksi 1 - 3 reaktorille.

Reaktoreiden tehoa ei tiedettäisi
Tuulivoimahankkeissa haetaan rakennuslupaa isolla tehohaarukalla. Tuuliturbiinien teho voi rakennuslupahakemuksessa olla laveasti ilmaistuna esimerkiksi 3-8 MW [Kuusamon hanke

Metsät kahden voimalan kitaan

Kuva
Tiesitkö, että kaksi eurooppalaista hiilivoimalaa pystyy polttamaan koko Suomen metsien kasvun kahteen pekkaan kitaansa? Tiesitkö, että toinen on jo puoliksi konvertoitu tähän käyttöön?

Englannissa Draxin 4 GW huipputehon hiilivoimalaitos on siirtymässä hiilenpoltosta biopohjaisiin pelletteihin [Drax:H1/2015]. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Drax tuotti 5,2 TWh sähköä biopohjaisilla polttoaineilla. Tähän toimintaan voimala sai tukea vuonna 2014 noin 340 miljoonaa puntaa  [Daily Mail: 6.6.2015]. Viime vuonna Drax tuotti 26,7 TWh sähköä [Drax:2014]. Jos voimalan hyötysuhteeksi olettaa 30% niin polttoainetta tarvitaan 89 TWh. Liverpooliin kaavaillaankin uutta biomassaterminaalia, joka voisi toimittaa Draxille 3 miljoonaa tonnia pellettejä vuodessa [Biomass Magazine: 23.6.2015].

Pystyisikö Suomi toimittamaan polttoaineet Draxille? Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa [Metsäteollisuus: 2.7.2015]. Jos kuutiossa puuta on 2,2 MWh energiaa, niin yhteensä…