Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2015.

Verovoittajat

Kuva
Tuulivoimayritykset ilmoittavat kunnille ja kaupungeille päätöksenteon tueksi annetuissa materiaaleissa noin 5 - 10 miljoonan euron voitoista elinkaaren aikana yhtä tuulivoimalaa kohden kaikkien rahoituskulujen jälkeen.

Laskin neljän Suomessa toimivan yrityksen antamien tietojen pohjalta keskiarvon tuulivoimalakohtaisista voitoista. Tiedot löydät täältä: Excel tai PDF.

Näiden tietojen pohjalta laskin kuinka paljon voittoa tuulivoimalat tuottavat mainituilla tiedoilla, mikäli ne kestävät 12, 20 tai 25 vuotta. Voimala-alueiden kokoina käytin kuuden, yhdeksän, 12, 15 ja 30 tuulivoima-alueen arvoja:


Kuuden ja yhdeksän tuulivoimalan alueita ovat jotkut kunnat luvittaneet tavanomaisen rakennusluvan jatkeella. Nämä kuuden ja yhdeksän voimalan alueet tuottavat tuulivoimayhtiöiden mukaan kymmeniä miljoonia euroja voittoa elinkaarensa aikana.

Tuulivoimayritysten antamien tietojen mukaan 15 voimalan alueella voi päästä yli sadan miljoonan euron voittoihin ja 30 voimalan alueella lähelle 200 mil…

Asiallista puolestapuhumista

Olen itse allergisoitunut tuulialalla viimeisenä parina vuotena törmäämääni epärehelliseen numerokikkailuun ja jopa suoranaiseen valehteluun. On todella virkistävää lukea tuulivoimaa tyypillisesti puoltavalta henkilöltä teksti, josta ei pinnallisella tarkastelulla löydy mitään kummallisia miinoja. Tällaisen tekstin on kirjoittanut Riku Merikoski: "Tuulivoima karkasi marginaalista jo vuosia sitten"

Itse olen sitä mieltä, että Sipilän hallituksen 2000MVA tuulileikkaus on oikea teko. Se on erotuomarin pilli tuulivoima-alalle, joka on täysin ylikuumentunut.

Mielestäni tuulialan olisi omatoimisesti pitänyt ehdottaa tariffin pudottamista suunnilleen Rikun mainitsemien lukemien tasolle kun ylikannattava liiketoiminta tuli ilmeiseksi. Tämän jälkeen olisi ollut hyvät edellytykset keskustella jatkosta ja ylikuumentuminen sekä ylilyönnit olisi ehkä vältetty?

Ala toimi toisin ja täyttyi yhä kummallisemmista hankkeista, toimijoista ja toimintamalleista. En tiedä täsmälleen missä kohdass…

Kultapossukerho

Kuva
Huolimatta hallituksen päätöksestä rajata tuulivoiman yritystukia, on syöttötariffialalle syntymässä todellinen kultapossukerho.

Kasasimme Energiaviraston tuulivoiman yritystukijärjestelmästä jo hyväksytyt ja käsittelyssä olevat yritystukihakemukset. Laskimme 32% kapasiteettikertoimella  ja 36 €/MWh keskimääräisellä sähkön hinnalla 12 vuoden aikajaksolla yhteensä yritysten saamat tuet, mikäli hakemukset hyväksytään nykyisen kaltaisina. Huomio: nyt hakemuksia on jo yli hallituksen leikkaaman 2000 MVA.

Tuulivoiman yritystuet maksaisivat näiden hakemusten osalta yhteensä lähes neljä miljardia euroa. Yrityskohtaisesti jaettuna rahasumma näyttää tämänkaltaiselta:



Kuva myös PDF-muodossa. Tarkempi laskelma ladattavissa Excel-muodossa.

Suomalaiset joutuvat laajalla rintamalla leikkaamaan elintasoaan. Kultapossukerhon jäsenet tulee ottaa seuraavaksi vastaavaan tarkasteluun.

Tuutilullaa syöttötariffi

Kuva
Suomen hallitus on päättänyt leikata tuulivoiman syöttötariffia 2500 MVA --> 2000 MVA tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämän tuulivoiman yritystuen kiintiö on nyt yli 95%:sti täynnä.

Energiaviraston tukijärjestelmästä nähdään, että kiintiöstä 1788 MVA on jo täytetty ja ennakkoilmoituksia on lisäksi 118 MVA. Yhteensä tariffin piiriin mahtuu näiden 1906 MVA:n lisäksi enää 94 MVA kapasiteettia eli noin 80 MW tehoa. Syöttötariffin piiriin mahtuu siis enää alle 20 tuulivoimalaa:

Onnittelen Suomen aloittanutta Juha Sipilän hallitusta onnistuneesta linjauksesta!

Tuulialan sisarpuolet

Kuva
Anssi Kelan kappaleessa kappaleessa kaksi sisarta kerrotaan kahdesta täysin erilaisesta persoonasta: "Sen tytön kanssa lensin taivaisiin, leijuin kaunempiin uniin. Toinen taas mukaan veti mut helvettiin."

Kuusi vuotta sitten Teknologiateollisuuden puitteissa laadittiin tiekartta tuulivoima-alan kehittämiseksi Suomessa. Tavoitteeksi asetettiin 3,4% maailmanmarkkinaosuutemme kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Puhuttiin jopa 12 miljardin viennistä.

Alan kylkeen syntyi tämän jälkeen uusi yritystuki nimeltä syöttötariffi ja sen seurauksena eri sukua oleva sisartoimiala. Tuet ovat mahdollistamassa noin viiden miljardin euron investoinnit tuulivoimaloihin. Nämä investoinnit jäävät veronmaksajille velaksi, koska tuotettua tuulisähköä tuetaan raskaasti 12 vuoden syöttötariffin ajan. Vuonna 2015 maksettavat yli 150 miljoonaa tukea kertovat yli miljardin velasta veronmaksajien piikkiin. Käytännössä kyse on valtion velasta, joka ei näy budjetissa.

Missä olemme nyt kun kuusi v…

Tuuliala tuuliajolla

Kuva
Kirjoitin aiemmin miten tuulivoiman syöttötariffi on Suomen kannalta erittäin tehoton tuontituki. Kun vertaa Teknologiateollisuuden vuoden 2009 tiekarttaa vuoden 2014 tiekarttaan, niin käy ilmi kamalia asioita vientisektorista.

Sen sijaan, että olisimme viimeisenä kuuden vuoden aikana saavuttaneet työllistävää vaikutusta tulivoima-alan maailmanmarkkinalla, olemme hävinneet markkinaosuudesta lähes puolet. Samaan aikaan siis investoimme noin viisi miljardia euroa (2011-2020) vahvasti ulkomaille painottuvaan tuontitukeen, häviämme maailmanmarkkinasta puolet ja tuemme R&D panoksia vain 1,9 miljoonalla vuosittain.

Vuonna 2009 suomalaisten toimijoiden markkinaosuudet ovat tämänkaltaisia (pienet siniset siivut):

Vuonna 2009 haarukoitiin, että vuonna 2015 tuulivoiman vienti olisi 2 - 7 miljardia ja että vuonna 2020 oltaisiin jo 4 - 12 miljardin tasolla:

Missä ollaan vuonna 2015? Alan vienti on ollut 0.75 - 1 miljardia vuodessa. Kasvutavoitteet on leikattu 7 miljardista alas. Enää ei oike…

Kapasiteettikertoimista

Kuva
Tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin kertoo kuinka paljon sähköenergiaa tuulivoimala tuottaa verrattuna teoreettiseen maksimimäärään. Kapasiteettikertoimia voi tarkastella Energiaviraston ylläpitämästä syöttötariffin tukijärjestelmästä.

Alkuvuoden 1.1.2015 - 31.3.2015 tukipäätösten perusteella keskimääräinen kapasiteettikerroin on paisunut 40,62% (laskelma excel-muodossa):


Vuodelta 2014 vertailu ilmoitetun tuotannon ja nimelliskapasiteetin välillä antaa kapasiteettikertoimeksi 35,51%



Miten tähän on tultu?

Aiemmin Suomessa on ollut käsitys, että kapasiteettikertoimet ovat vain noin 20% tasolla. Aalto-yliopistoon vuonna 2010 tehdyn diplomityön mukaan voimaloissa napakorkeuden kasvaessa myös kapasiteettikertoimet ovat kasvaneet [1]:
Tämän jälkeen napakorkeudet ovat edelleen kasvaneet. Vuoden 2013 VTT:n tilaston perusteella yli 2MW tuulivoimalaitokset toimivat yli 30% kapasiteettikertoimella [2]. Voimaloiden joukosta löytyy jopa 45% kapasiteettikertoimella toimivia voimaloita [5]. Vasta…

Viherkiima / Viherhype

Kuva
Tällä hetkellä mikä tahansa uusiutuvaan tapaan tuottaa sähköä saa lähes varauksettoman tuen laajoissa joukoissa ihmisiä. Kysymyksessä on jonkinlainen viherkiima tai viherhype.

Eilen sähköautoistaan tuttu Tesla Motors julkaisi kotikäyttöön tarkoitetun sähkön varastointipaketin. Tätä uutisoitiin esimerkiksi otsikolla "Did Tesla Just Kill Nuclear Power?" Mielenkiinto tietysti herää, mitäs ihmettä nyt on keksitty?

Kun katsoo tarkemmin, niin kysymyksessä on 7-10 kwh varastointikapasiteetin akku kotikäyttöön. Hintaa tällä akkupaketilla on 3500 dollaria.

Jos tätä suhteuttaa, niin yksi litra diesel-polttoainetta sisältää 10 kwh energiaa. Mikäli joku pyytäisi tyhjästä litran bensatankista energiavarastona 3500 dollaria, niin todennäköisesti seurauksena olisi valtava naurunremakka. Vastaavasti yksi tavallinen auton akku pystyy varastoimaan noin 1 kwh energiaa (90AH, 12V) joten kyse on noin kymmenen auton akun paketista?

Mutta kun kyseessä on etäisesti uusiutuvaan energiaan liittyvä a…

Tuulivoimaprojektin kertaluontoinen työllistävä vaikutus

Kuva
Yhden tuulivoimalan pystytys kuopan kaivamisesta aina toimivaksi tuulivoimalaksi on videoitu.
Tämän videon perusteella yhden turbiinin perustusten ja pystytyksen tarjoama työllistävä vaikutus on noin puoli miestyövuotta.


Projekti kestää kolme viikkoa kuopan kaivamisesta siihen pisteeseen kunnes turbiini on pystyssä


Videolta on helppo arvioida työllistävää vaikutusta. Kolmessa viikossa on noin 15 työpäivää ja videolla näkyy keskimäärin viisi työntekijää. Yhden turbiinin rakennustyöt perustusten ja pystytyksen osalta työllistävät siis noin 75 henkilötyöpäivän verran. Jos pyöristetään rutkasti ylöspäin, niin puoli miestyövuotta olisi 110 henkilötyöpäivää.

Suurin osa työvoimasta on erikoisammattilaisia. Valtavat pystytykseen tarkoitetut koneistot tulevat henkilökunnan kanssa ulkomailta. Eli esimerkiksi Sysmän osuus tästä puolen miestyövuoden kokonaispanoksesta jäisi varsin pieneksi.

Mallimaata etsimässä

Kuva
Mistä maasta Suomen tulisi ottaa oppia sähköntuotannossa? Tarkistetaan aluksi mikä Suomessa on sähköntuotannon tilanne nyt:
Kuva: Suomen sähköntuotanto 2014 (Energiateollisuus Ry)

Suomessa tuotettiin vuonna 2014 uusiutuvilla energiamuodoilla 39% tuotetusta sähköstä ja hiilidioksidivapaata tuotantoa oli 74% sähköstä. Eri tuotantomuotojen kehitys Tilastokeskuksen mukaan on 1970-luvulta alkaen seuraavanlainen:
Kuva: Suomen sähköntuotantomuotojen kehitys 1970-2014 (Tilastokeskus)
Mistä maasta Suomen pitäisi sähköntuotannossa ottaa oppia? Katsotaan alkuun IEA:n tilastoja tuotetusta sähköstä aina 1970-luvulta vuoteen 2007 saakka. Monesti sanotaan, että meidän pitäisi ottaa oppia Tanskasta. Katsotaan miten Tanska on sähkönsä tuottanut:

Eli Tanska on pääosin tuprutellut CO2 tonneja ilmaan kaasulla, öljyllä ja hiilellä. Viime aikoina on polteltu jätteitä ja tuulivoiman osuus on kasvanut. Ei kuitenkaan liikuta lähelläkään Suomen lukemia (74% hiilidioksidivapaa tuotantoa) eli täytyy etsiä mallia …