Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2015.

Syöttötariffin kustannukset paisuvat

Tuulivoiman yritystukia maksetaan pääosin syöttötariffin muodossa. Syöttötariffin kokonaiskustannuksiin Suomen kannalta vaikuttaa kaksi keskeistä parametria: kapasiteettikerroin ja sähkön hinta. Molemmat parametrit ovat kehittyneet eri tavalla kuin syöttötariffia suunniteltaessa oletettiin. Tästä syystä syöttötariffista saattaa tulla Suomelle huomattavasti arvioitua kalliimpi.

Kapasiteettikerroin määrittää kuinka paljon sähköä tuotetaan nimelliseen 2500 MW kapasiteettiin nähden. Suomeen rakennetaan nyt maailman suurimpia tuulivoimaloita. Näillä voimaloilla kapasiteettikerroin on aiempaa korkeampi. Tuulivoimayhtiöt ilmoittavat yleisesti 37 - 40% kapasiteettikertoimia ja alkuvuoden toteumissa liikutaan samalla tasolla.

Sähkön hinnassa tuulivoimalalle taataan vakiohinta tuotetusta sähköstä 12 vuoden ajan. Tämä vakiohinta on nyt 105,3 €/MWh ja jatkossa 83,5 €/MWh. Korvaus maksetaan pörssisähkön ja vakiohinnan erotuksena. Pörssisähkölle alarajaksi on asetettu 30 €/MWh. Sähkön hinta oli sy…

Syöttötariffin investointilaskelma

Kuva
Tuulivoiman syöttötariffin tuottaman työn arvo ja menot Suomessa
Syöttötariffin työllistävyysvaikutuksia ei ole Suomessa arvioitu. Aiemmissa laskelmissa on sotkettu toisiinsa tuulivoiman maailmanmarkkinat ja kotimarkkinat. Tässä laskelmassa tarkastellaan pelkän syöttötariffin tulot ja menot Suomen kannalta.

Tekemäni investointilaskelma arvioi syöttätariffin tulot työn arvona Suomelle 12 vuoden aikajaksolla. Menot on arvioitu kahdella haarukalla: nykyisellä pörssisähkön hinnalla sekä 75% nousulla Nordpool-pörssisähkön nykyiseen hintaan.

Tekniikka on kehittynyt ja voimalat ovat aiempia suurempia. Tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimet (tuotettu energia vs teoreettinen kapasiteetti) ovat parantuneet alkuperäisistä arvioista. Tässä laskelmassa tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin on arvioitu tuulivoimayhtiöiden antamien lehtitietojen keskiarvon, sekä Tuuliwatin uusien voimala-alueiden totutuneiden tilastojen keskiarvojen perusteella. Näistä kapasiteettikertoimeksi tuli 37,2 %.

Laskelm…

Tuontituki

Kuva
Luin Teknologiateollisuus ry:n kalvosarjan, jonka suomennan "Suomen tuuliteollisuuden tiekartaksi" sekä Tuulivoimayhdistyksen (STY)  "Tuulivoiman työllisyysvaikutukset." Näillä materiaaleilla syöttötariffin työllistävyysvaikutuksia perusteltu. Valitettavasti ulkomaanmarkkinat ja kotimaanmarkkinat on dokumenteissa sotkettu toisiinsa, joten syöttötariffin osaa ei pysty erottamaan lainkaan.


Suomen tuuliteollisuuden tiekartta on yksi niistä dokumenteista aiempine versioineen, joilla tuulivoiman syöttötariffia ja sen hyötyjä suomalaiselle teollisuudelle on perusteltu. Luettuani esityksen ohessa tiivistetty viestini päättäjille:
Maailmanmanrrkina ja kotimarkkina on esityksessä sotkettu vahingossa tai tahallaanSyöttötariffin laittaisin nyt jäähylleVaatisin järkevän investointisuunnitelman: miten Suomi rahankäytöstä hyötyy?Alaa tulee tukea, mutta nyt rahankäytössä ollaan hakoteillä

Perustelen näkemystäni seuraavasti:

Olen työurani aikana oppinut arvostamaan lyhyitä se…

Kun kohtuus unohtui

Kuva
Kun tuulivoimasta unohtui kohtuus Max Weberin kuuluisan teorian mukaan kapitalismin synnyssä protestanttinen kalvinistinen loputon tarve näyttää menestystä yhdistyi työetiikan muodossa mammonan keräämiseen aiheuttaen tämän kohtuuden puutteen. Kapitalistinen toimintamalli vaatii arvopohjaisen ja eettisesti kestävän yhteiskunnan ympärilleen. Tällöin tilanne ei riistäydy hallinnasta.

Tuulivoimaa on rakenneltu Suomessa satoja vuosia. Esimerkiksi vuosina 2001-2002 Helsinki laati Suomen suurimman virkakoneiston tukemana ammattimaisen arvion Helsingin eteen sijoitettavista tuulivoimapuistoista. Tämä on todennäköisesti Suomen ainoa vastaava, joka kestää kansainvälisen tason vertailun. Päättäjät miettivät ja päättivät, että hyödyt ja arvokompromissit eivät ole sopivassa suhteessa. Yhtään voimapuistoa ei Helsinkiin ole rakennettu. Tieto levisi noin sadan kilometrin säteellä Helsingistä.

Helsingin analyysi on ammattitaidon, puolueettomuuden, eettisyyden ja yleisen laadun osalta omalla t…

Tuulivoima ja maan tapa

Kuva
Mitä tapahtuu kun pienet kunnat taistelevat kymmenien miljoonien eurojen tuulivoimahankkeista? Me suomalaiset olemme herkkiä osoittelemaan muualle sormella kunkin maan rakenteellisiin epäkohtiin erityisesti ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen päätöksentekoon liittyen. Olemme liikuttavan sokeita, kun epäkohta asuu ja voi paksusti omassa keskuudessamme.

Tuulivoimahankkeisiin liittyvät toimintamallit ovat tuskin Suomessa uusia, mutta hankkeiden määrä on melko suuri. Tuulivoimaprojekteja on ollut valmisteilla yli 300 kappaletta noin 200 kunnassa.

Tuulivoimarakentamiseen liittyy jännitteitä ja kansainvälisesti alaan on liitetty vallan väärinkäyttöä esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Yksittäisen tuulivoimahankkeen vaikutuspiiri on helposti useita tuhansia hehtaareja eli hanke koskettaa paikasta riippuen satoja ja joskus tuhansia ihmisiä.

Olen seurannut tuulivoima-alaa pitkään vaihtelevalla intensiteetillä. Keräsin viimeisen vuoden aikana sosiaalisen median avulla suuren ain…