Tekstit

Robotti-imuri nosti siisteyden tasoa

Kuva
Perheeseemme saapui hiljattain uutena jäsenenä robotti-imuri. Robotti on hieman muuttanut työnjakoa siivouksessa sekä käsitystäni helposti saavutettavasta siisteyden tasosta. Siinä missä aiemmin sai motivoida itseään kerran viikossa tapahtuvaan imurointiin, nyt koko asunto imuroidaan joka päivä.

Kahden lapsen ja kahden kotieläimen huoneisto vaatii muutaman minuutin järjestelyn, ennen kuin imuri pääsee joka puolelle eikä jumitu tiettyihin esteisiin. Jos kaksikerroksisessa talossa järjestelyn tekee joka päivä, kuluu siivoukseen aikaa viikkotasolla laskettuna ehkä jopa saman verran, kuin kerran viikossa käsin imuroiden. Toisaalta talo on tämän jälkeen aina juuri imuroitu. Kynnys siivoamisen aloittamiseen on lisäksi pienempi, koska siivousvelkaa on ehtinyt kertyä vähemmän.
Meidän käyttämän robotti-imurin pääasiallinen käyttöliittymä on puhelimeen asennettava sovellus. Sovelluksesta voi paitsi käynnistää ja seurata imurin liikkeitä, myös nähdä kartan mikä alue on kulloinkin imuroitu. Esim…

Työhyvinvointi palveluna

Useampi yritys on ottanut käyttöön toimintamalleja, joista he käyttävät nimitystä johtaminen palveluna (LaaS, leadership as a service). Ajatuksena on osallistaa työntekijöitä vuorovaikutukseen minkälaisia työhyvinvointiin liittyviä palveluita he tarvitsevat. Sen sijaan, että kaikki odotukset kehityskeskustelusta elämänhallintaan kasattaisiin yhden esimiehen harteille, jaetaan vastuu organisaation sisällä tai jopa sen rajojen yli.

Esimerkkejä tarjotuista palveluista ovat esimerkiksi ajanhallinan, osaamisen kehittämisen, oman jaksamisen, stressinhallinan lisäksi perinteisen työelämän ulkopuolelle ulottuvia kokonaisuuksia, kuten taaperoiden unikouluja, perheeseen liittyvää neuvontaa, fyysisen hyvinvoinnin parantamisen palveluita, sekä linkedin-ansioluettelon muotoilua.

Tämä ajatuskulku ratkaisee sen ongelman, että asiantuntijavetoisessa organisaatiossa ei sälytetä kohtuuttomia odotuksia toiminnasta vastaaville henkilöille, mutta samalla työntekijät saavat halutessaan vastauksen noihin …

Dieselauton latausteho 30 000 kW

Olen pohtinut sähköauton hankintaa. Auton tankkaaminen olisi luonteeltaan erilaista: yleensä kotona auto kiinni verkkoon ja harvemmin tien päällä.

Pitkällä matkalla olennainen kysymys on latausnopeus - eli miten pitkään riittävän sähkömäärän säilöminen akkuun vie. Pikalaturilla latausaika on 20-30 minuuttia mutta se vaatii vähintään 50 kW tehon (ks) jollaista ei jokapaikan sähköverkko kestä.

Tein vertailun paljonko yhden tavallisen huoltoaseman diesel-pumpun latausteho on. Tankkasin 40 litraa uusiutuvaa dieseliä 50 sekunnissa. Energiasisältö on noin 400 kWh eli lataustehoksi tulee noin 30 MW eli 30 000 kW (ks).

Diesel-pumpun "latausteho" on siis 500 - 1000 kertainen verrattuna sähköauton pikalatureihin.

Ennuste: Tuulituki Q2/2017

Kuva
Olen seuraillut tuulivoimaan liittyvän yritystuen määriä. Yritystuen määrä riippuu rakennettavien voimaloiden tuottaman sähkön määrästä sekä sähkön tulevista markkinahinnoista. Tuen tarkkaa määrää ei voi ennakolta täsmälleen tietää.

Edellisessä kirjoituksessa arvioin 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen maksetuiksi yritystuiksi 58,1 miljoonaa euroa (ks). Ennuste oli hieman alakanttiin koska toteuma oli 63,0 miljoonaa euroa (ks). Ennusteeni tarkkuus oli siis noin 92%.

Arvioni toisen vuosineljänneksen maksetuista tuulivoiman yritystuista on 47,9 miljoonaa euroa. Oletan, että ennustetarkkuus on nousee edellisestä vuosineljänneksestä.

Jos ennuste toteutuu niin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 2017 maksetaan yhteensä 111,4 miljoonaa euroa tuulivoiman yritystukia.

Tämän vuoden loppuun mennessä karkeasti kaikki nykyisen tuulivoiman tukijärjestelmän piiriin tulevat voimalat on rakennettu. Tukijärjestelmän kokonaiskulut selviävät vuoteen 2030 mennessä.

Autoilua 10g hiilidioksidia kilometriä kohden

Kuva
Polttomoottoritekniikka kehittyy ja uusien autojen päästöt ovat Trafin tilaston mukaan lähes puolittuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (ks). Alla kuvassa mökkireissun farmariauton kulutuslukema 142,8 km matkalta: keskimäärin 3,8 litraa dieseliä 100 km kohden.

Hiilidioksidipäästö olisi normaalia fossiilista dieseliä käyttäen näillä lukemilla noin 100 grammaa kilometria kohden. Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä käyttämällä päästöt putoavat noin 10 g/km tasolle, mikäli uskoo Nesteen mainospuheita (ks).

Keskimääräistä suomalaista sähköä käyttäen sähköauto aiheuttaa tähän nähden noin tuplapäästöt. Sähköauto käyttää noin 20 kWh/100km ja suomalainen sähkö tuotetaan keskimäärin noin 100g CO2/kWh päästöillä. Sähköä voi tietenkin ostaa keskimääräistä vähäpäästöisemmiltä voimaloilta.

Henkilöautojen kehitys Suomessa

Kuva
Trafi on julkaissut avoimena datana kaikkien liikennekäytössä olevien ajoneuvojen tiedot (ks). Pyöräytin aineistosta henkilöautojen kehityksestä mittatietoja viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta:


Henkilöautojen massa on hieman kasvanut ja hiilidioksidipäästöt pudonneet. Pituuden, leveyden ja korkeuden osalta muutokset ovat melko pieniä.

Maailman energiatilastot ja vähähiilinen sähkö

Kuva
Energiayhtiö BP on julkaissut vuosittaisen koko maailman kattavan paketin energiatuotannon tilastoja viime vuoteen saakka (ks). Poimin maailman sähköntuotannossa kehityksestä neljän vähäpäästöisen tuotantomuodon kehityksen viime vuosikymmeniltä aina viime vuoteen saakka: vesivoima, aurinkosähkö, tuulivoima ja ydinvoima. Jätän biomassat pois tarkastelusta niiden monimuotoisuuden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi.




Muutamia huomioita:
Mainittujen vähäpäästöisten tuotantomuotojen osuus sähköntuotannosta on alle kolmannes kaikesta sähköntuotannosta. Vähäpäästöisten osuus on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2016Sähköntuotanto maailmassa: Vuonna 2016: Kokonaistuotanto 25 000 TWhVuonna 2016: Vähäpäästöinen tuotanto 8000 TWhVuonna 1985: Kokonaistuotanto 10 000 TWhVuonna 1985: Vähäpäästöinen tuotanto 3500 TWhVesivoima on kasvanut ripeästi erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen Noin 1500 TWh/vuosi lisää 15 vuodessaTuulivoima kasvanut vuostituhannen vaihteen jälkeen noin 1000 TWh/vuosi tasolleYdin…