Tekstit

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017

Kuva
Hesari kirjoittaa kasvaneesta lasten määrästä Helsingissä (hs). Tutkijoilta ja toimittajalta jää olennainen komponentti huomaamatta. Helsingissä on suomenkielisiä lapsia vähemmän vuonna 2017 kun oli 2002. Vieraskielisten lasten määrä sen sijaan on kasvanut 10 000 lapsella

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017 (aluesarjat)
Vieraskielisten määrää lukuunottamatta Nurmijärvi-ilmiö ja muut vastaavat ilmiöt ovat Helsingissä laimeita.

Monipuolisemmin Helsingin väestöennusteita käsittelee (hs).

Sähkömarkkinoiden uudet jäykkyydet

Kuva
Perinteisesti on ajateltu, että
ydinvoima on perusvoimaa, jota ei kannata säätää kysynnän vaihteluiden mukaansähkön ylitarjontatilanteessa kannattaa ensin lopettaa ne tuotantomuodot, joiden marginaalikustannukset ovat suurimmat (polttoaine maksaa eniten) Nämä lainalaisuudet horjuvat nyt Saksassa. Esimerkkinä ydinvoimaa säädetään alaspäin mutta biomassalla tuotanto jatkuu 28.10.-29.10.2017 samalla kun hinnat painuvat negatiivisiksi. Näin ei pitäisi käydä, koska ydinvoiman muuttuvat kustannukset ovat pienet ja biomassalla kuluu melko kallista polttoainetta. Miksi siis ydinvoima joustaa ja biomassa on jäykkää?

Saksan sähköntuotanto 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Saksan sähkön hinnat 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Tähän tilanteeseen ajaa ilmeisesti biomassan saama tuki. Biomassalla kannattaa maksaa polttoaineesta ja vielä maksaa sähkön käyttäjille käytöstä, koska tuki kattaa polttoaineen ja kulutuksen kustannukset. Samaan aikaan ydinvoimaa kannattaa ajaa alas, koska ydinsähkön tuottaja …

Mikä ajaa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua

Kuva
Toimittaja Terhi Toivonen on kirjoittanut hyvän tekstin muuttoliikkeistä pohtii onko Nurmijärvi-ilmiö syttymässä uudelleen vai kaupungistuminen kiihtymässä (ks). Kaupungit ovat Suomessa kasvaneet finanssikriisin jälkeen nopeammin kuin kehyskunnat (ks), mutta mikä ajaa kaupunkien kasvua ja mitä tapahtuu nousukaudella?

Alueiden väestönlisäys on jaettu perinteisesti kolmeen osatekijään. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kuntien välinen nettomuutto on tarkoittanut pääosin kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliikkeistä Suomen sisällä (myös kaupungistuminen viittaa tähän ilmiöön). Lisäksi on puhuttu maahanmuutosta, joka on tarkoittanut ulkomailta suomalaisiin kuntiin muuttavien määrää. Vastaavalla tavalla jutussa mainittu tutkija jaottelee väestönkasvun:


Timo Aro (kalvot)
Tästä kuvasta voisi saada sen käsityksen, että Helsingin, Espoon ja Vantaan viime vuosien väestönlisäys johtuu kasvaneesta muuttoliikkestä kuntien välillä - eli perinteisestä kaupungi…

Tarina ja tekniikka sulautuvat asiakaskokemuksessa

Kuva
Osallistuin useampaan digitalisaatiota, tekoälyä ja tietoverkkojen tulevaisuutta käsitelleeseen tilaisuuteen. Vuodesta toiseen vastaavissa tilaisuuksissa termit hieman päivittyvät, mutta viimeisinä vuosina yhdistäviä tekijöitä on ollut muutosnopeus ja tietotekniikan sulautuminen liiketoiminnan ytimeen. Paljon mielenkiintoisia suuntauksia ja hankkeita on meneillään.



Organisaatioiden muutoksen kannalta näen olennaisena asiakaskokemuksen päivittämisen digitaaliseen aikaan. Tämän muutos edellyttää organisaation historian ja tarinan tuntemusta ja saman asiakaskokemuksen siirtämistä tähän päivään. Innovaatiot ovat lopulta sosiaalisia mutta ne edellyttävät teknistä tukirankaa, joka täyttää asiakkaiden odotukset tässä päivässä.

Kuluttajan kärsivällisyys on lyhyempi kuin aiemmin ja hän odottaa nopeaa yksilöllistä palvelua. Silti monen yrityksen alkuperäinen idea, se sosiaalinen innovaatio jolle oli tilaus, on olemassa myös tässä päivässä. Parhaimmillaan tämä tarjoaa suurempia mahdollisuuksia …

Asuinalueen aaltoliike Helsingissä: lapsiperheistä mummoutumiseen ja takaisin

Kuva
Edellisessä kirjoituksessa havainnollistin miten samanlaisia tai erilaisia kaupunkien ikärakenteet ovat. Miltä vastaava kehitys näyttää kaupungin sisällä ajan suhteen?

Poimin omaksi esimerkikseen Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteen kehityksen rakentamisvuodesta 1976 vuoteen 2016. Kuvaan on laskettu Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteiden samankaltaisuus kahden vuoden välein sekä poimittu erilleen vuodet 1976, 2000 ja 2016 kuvaajaan.


Huomioita:
Heti rakentamisen jälkeen Itä-Pasilassa oli suuri määrä eli noin 600 alle 6-vuotiasta lastaVuonna 2000 alle 6-vuotiaiden määrä oli pudonnut kolmasosaan (noin 200 lapseen)Vuonna 2000 ikärakenteen samankaltaisuus vuoteen 1976 verrattuna oli vain 53% ja alue oli kansanomaisesti sanottuna mummoutunutVuonna 2016 ikärakenteen samankaltaisuus on palautunut 81% tasolle rakentamisvuoteen 1976 verrattuna. Etenkin 20-40-vuotiaiden määrä on palautunut suunnilleen 1976 tasolle. Lapsien määrä ei ole palautunut rakentamisvuoden tasolle. Itä-Pasilan kohdalla n…

Kuinka samanlaisia kaupunkien ikärakenteet ovat

Kuva
Silmiin sattui kiinnostava vertailu jonka mukaan Helsingissä 20-40-vuotiaita on merkittävästi maan keskiarvoa enemmän (Sanna Ranto). Jäin miettimään miten nämä jakaumat ovat kehittyneet ajan suhteen ja toisaalta miten ne vertautuvat muihin kaupunkeihin.


Avataan tätä kuvaa ajan suhteen eli miten helsinkiläisten ja suomalaisten ikäjakaumat ovat kehittyneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana (aluesarjat)



Poimitaan vielä erilleen vuodet 1976 ja 2016 kehityksen havainnollistamiseksi


Huomioita:
Suomen väestön vanheneminen näkyy selvästi: alle 30-vuotiaita on nyt vähemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten mutta vanhempia ikäluokkia on enemmän.Helsingissä alle 30-vuotiata on määrällisesti saman verran kuin neljäkymmentä vuotta sitten ja vanhempia ikäluokkia on enemmän. Kuten tekstin ensimmäisestä kuvasta kävi ilmi, Helsingin ikärakenne on erilainen eli Suomessa vanhempia ikäluokkia on suhteessa enemmän kuin Helsingissä. Helsingin ikärakenne muistuttaa enemmän koko maan vuoden 1976 ikärak…

Positiivisten ihmisten Helsinki

Kuva
Olen etsinyt Helsingin kehittämiseen liittyvää keskustelufoorumia, jossa ei puhuta halventavasti kenenkään elämäntyylistä tai asuinalueesta eikä liian vahvasti ajeta mitään yhtä agendaa. Päivän Hesarissa on raikas juttu positiivisten ihmisten Kouvolasta (hs). Ajatus on mielestäni niin raikas, että loin vastaavan ryhmän Helsingille Facebookiin.

Positiivisten ihmisten Helsinki
Monet muista Helsingin kehittämistä käsittelevistä keskustelukanavista edustavat melko kapeita näkökantoja kaupunkiin tai kaupunkisuunnitteluun. Aika näyttää löytyykö ihmisiä jakamaan ajatuksia kaupungista rakentavammassa ja positiivisemmassa hengessä.