Tekstit

Aku Louhimies - Tuntematon Sotilas

Kuva
Kiitos Aku Louhimiehelle Väinö Linnan kansallisteoksen uudesta versiosta. Jos olit itse sodassa tai isäsi menetti siellä käden, et todennäköisesti tarvinnut Louhimiestä tuomaan sodan tunnetta uuden tuntemattoman kautta ihollesi.

Mutta jos synnyit 1970-, 1980-, 1990- tai 2000-luvulla, ei niin suoraa yhteyttä sotaan ehkä ole. Meille nuoremmille sota on toisen tai kolmannen käden tietoa, isovanhempien ja Edwin Laineen filmin tapaisia etäisen glorifioituja tarinoita. Sota oli etäinen ja kuvaukset oli tarkoitettu vanhemmille sukupolville heidän traumojensa käsittelyyn.

Millä tavalla Louhimies tuo sodan tämän päivän luokiotytön iholle? Hän tuo sivurooliin tytön teini-idolin ja ampuu häntä päähän. Vanhempi ikäpolvi istuu vieressä eikä ehkä huomaa, kun vieressä istuva nuori tyttö sai osuman suoraan sydämeen. Vanhempi voi kritisoida hahmoa pinnalliseksi, mutta hän ei vaan kuulunut kohderyhmään.

Tapoja on elokuvassa monia muitakin. Jos sinulla on pieniä lapsia tai poikasi on armeijaiässä, tai …

Ben Horowitz - The hard thing about hard things

Kuva
Ben Horowitzin kirja The Hard Thing About Hard Things on repivän rehellinen kuvaus yritysmaailman johtajan mielenmaisemasta paineiden ja muutosten keskellä. Kirjan aihepiiri sijoittuu 2000-luvun taitteen teknologiakuplan, kansainvälisen kilpailun, venture capital maailman ja organisaatioiden kasvattamisen kipupisteiden maastoon.


Horowitz käsittelee kirjassaan paljon ihmisiä eri tilanteissa ja haasteet palautuvat usein oman psyykkeen ja ihmisten käyttäytymisen hallintaan (ks). Kirja ei tarjoa hopealuotia haasteisiin vaan tilanteita yhdistää nimenomaan se, ettei yhtä oikeaa reseptiä ole. Aiheista ruoditaan suorasukaisesti esimerkiksi miten irtisanomiset tulee suorittaa, iäkkäiden ihmisten palkkaamista, voiko rekrytoida kaverin yrityksen työntekijöitä, miksi suuressa yrityksessä menestynyt ei välttämättä pärjää kasvuyrityksessä, mitä yrityksen kulttuuri on ja mitä se ei ole, yritysjohtajan omaa psyykettä sekä pelkuruuden ja rohkeuden häilyvää eroa päätöksissä.

Kuten monissa muissakin kir…

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017

Kuva
Hesari kirjoittaa kasvaneesta lasten määrästä Helsingissä (hs). Tutkijoilta ja toimittajalta jää olennainen komponentti huomaamatta. Helsingissä on suomenkielisiä lapsia vähemmän vuonna 2017 kun oli 2002. Vieraskielisten lasten määrä sen sijaan on kasvanut 10 000 lapsella

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017 (aluesarjat)
Vieraskielisten määrää lukuunottamatta Nurmijärvi-ilmiö ja muut vastaavat ilmiöt ovat Helsingissä laimeita.

Monipuolisemmin Helsingin väestöennusteita käsittelee (hs).

Sähkömarkkinoiden uudet jäykkyydet

Kuva
Perinteisesti on ajateltu, että
ydinvoima on perusvoimaa, jota ei kannata säätää kysynnän vaihteluiden mukaansähkön ylitarjontatilanteessa kannattaa ensin lopettaa ne tuotantomuodot, joiden marginaalikustannukset ovat suurimmat (polttoaine maksaa eniten) Nämä lainalaisuudet horjuvat nyt Saksassa. Esimerkkinä ydinvoimaa säädetään alaspäin mutta biomassalla tuotanto jatkuu 28.10.-29.10.2017 samalla kun hinnat painuvat negatiivisiksi. Näin ei pitäisi käydä, koska ydinvoiman muuttuvat kustannukset ovat pienet ja biomassalla kuluu melko kallista polttoainetta. Miksi siis ydinvoima joustaa ja biomassa on jäykkää?

Saksan sähköntuotanto 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Saksan sähkön hinnat 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Tähän tilanteeseen ajaa ilmeisesti biomassan saama tuki. Biomassalla kannattaa maksaa polttoaineesta ja vielä maksaa sähkön käyttäjille käytöstä, koska tuki kattaa polttoaineen ja kulutuksen kustannukset. Samaan aikaan ydinvoimaa kannattaa ajaa alas, koska ydinsähkön tuottaja …

Mikä ajaa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua

Kuva
Toimittaja Terhi Toivonen on kirjoittanut hyvän tekstin muuttoliikkeistä pohtii onko Nurmijärvi-ilmiö syttymässä uudelleen vai kaupungistuminen kiihtymässä (ks). Kaupungit ovat Suomessa kasvaneet finanssikriisin jälkeen nopeammin kuin kehyskunnat (ks), mutta mikä ajaa kaupunkien kasvua ja mitä tapahtuu nousukaudella?

Alueiden väestönlisäys on jaettu perinteisesti kolmeen osatekijään. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kuntien välinen nettomuutto on tarkoittanut pääosin kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliikkeistä Suomen sisällä (myös kaupungistuminen viittaa tähän ilmiöön). Lisäksi on puhuttu maahanmuutosta, joka on tarkoittanut ulkomailta suomalaisiin kuntiin muuttavien määrää. Vastaavalla tavalla jutussa mainittu tutkija jaottelee väestönkasvun:


Timo Aro (kalvot)
Tästä kuvasta voisi saada sen käsityksen, että Helsingin, Espoon ja Vantaan viime vuosien väestönlisäys johtuu kasvaneesta muuttoliikkestä kuntien välillä - eli perinteisestä kaupungi…

Tarina ja tekniikka sulautuvat asiakaskokemuksessa

Kuva
Osallistuin useampaan digitalisaatiota, tekoälyä ja tietoverkkojen tulevaisuutta käsitelleeseen tilaisuuteen. Vuodesta toiseen vastaavissa tilaisuuksissa termit hieman päivittyvät, mutta viimeisinä vuosina yhdistäviä tekijöitä on ollut muutosnopeus ja tietotekniikan sulautuminen liiketoiminnan ytimeen. Paljon mielenkiintoisia suuntauksia ja hankkeita on meneillään.



Organisaatioiden muutoksen kannalta näen olennaisena asiakaskokemuksen päivittämisen digitaaliseen aikaan. Tämän muutos edellyttää organisaation historian ja tarinan tuntemusta ja saman asiakaskokemuksen siirtämistä tähän päivään. Innovaatiot ovat lopulta sosiaalisia mutta ne edellyttävät teknistä tukirankaa, joka täyttää asiakkaiden odotukset tässä päivässä.

Kuluttajan kärsivällisyys on lyhyempi kuin aiemmin ja hän odottaa nopeaa yksilöllistä palvelua. Silti monen yrityksen alkuperäinen idea, se sosiaalinen innovaatio jolle oli tilaus, on olemassa myös tässä päivässä. Parhaimmillaan tämä tarjoaa suurempia mahdollisuuksia …

Asuinalueen aaltoliike Helsingissä: lapsiperheistä mummoutumiseen ja takaisin

Kuva
Edellisessä kirjoituksessa havainnollistin miten samanlaisia tai erilaisia kaupunkien ikärakenteet ovat. Miltä vastaava kehitys näyttää kaupungin sisällä ajan suhteen?

Poimin omaksi esimerkikseen Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteen kehityksen rakentamisvuodesta 1976 vuoteen 2016. Kuvaan on laskettu Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteiden samankaltaisuus kahden vuoden välein sekä poimittu erilleen vuodet 1976, 2000 ja 2016 kuvaajaan.


Huomioita:
Heti rakentamisen jälkeen Itä-Pasilassa oli suuri määrä eli noin 600 alle 6-vuotiasta lastaVuonna 2000 alle 6-vuotiaiden määrä oli pudonnut kolmasosaan (noin 200 lapseen)Vuonna 2000 ikärakenteen samankaltaisuus vuoteen 1976 verrattuna oli vain 53% ja alue oli kansanomaisesti sanottuna mummoutunutVuonna 2016 ikärakenteen samankaltaisuus on palautunut 81% tasolle rakentamisvuoteen 1976 verrattuna. Etenkin 20-40-vuotiaiden määrä on palautunut suunnilleen 1976 tasolle. Lapsien määrä ei ole palautunut rakentamisvuoden tasolle. Itä-Pasilan kohdalla n…