Tekstit

Autoilua 10g hiilidioksidia kilometriä kohden

Kuva
Polttomoottoritekniikka kehittyy ja uusien autojen päästöt ovat Trafin tilaston mukaan lähes puolittuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (ks). Alla kuvassa mökkireissun farmariauton kulutuslukema 142,8 km matkalta: keskimäärin 3,8 litraa dieseliä 100 km kohden.

Hiilidioksidipäästö olisi normaalia fossiilista dieseliä käyttäen näillä lukemilla noin 100 grammaa kilometria kohden. Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä käyttämällä päästöt putoavat noin 10 g/km tasolle, mikäli uskoo Nesteen mainospuheita (ks).

Keskimääräistä suomalaista sähköä käyttäen sähköauto aiheuttaa tähän nähden noin tuplapäästöt. Sähköauto käyttää noin 20 kWh/100km ja suomalainen sähkö tuotetaan keskimäärin noin 100g CO2/kWh päästöillä.

Henkilöautojen kehitys Suomessa

Kuva
Trafi on julkaissut avoimena datana kaikkien liikennekäytössä olevien ajoneuvojen tiedot (ks). Pyöräytin aineistosta henkilöautojen kehityksestä mittatietoja viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta:


Henkilöautojen massa on hieman kasvanut ja hiilidioksidipäästöt pudonneet. Pituuden, leveyden ja korkeuden osalta muutokset ovat melko pieniä.

Maailman energiatilastot ja vähähiilinen sähkö

Kuva
Energiayhtiö BP on julkaissut vuosittaisen koko maailman kattavan paketin energiatuotannon tilastoja viime vuoteen saakka (ks). Poimin maailman sähköntuotannossa kehityksestä neljän vähäpäästöisen tuotantomuodon kehityksen viime vuosikymmeniltä aina viime vuoteen saakka: vesivoima, aurinkosähkö, tuulivoima ja ydinvoima. Jätän biomassat pois tarkastelusta niiden monimuotoisuuden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi.




Muutamia huomioita:
Mainittujen vähäpäästöisten tuotantomuotojen osuus sähköntuotannosta on alle kolmannes kaikesta sähköntuotannosta. Vähäpäästöisten osuus on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2016Sähköntuotanto maailmassa: Vuonna 2016: Kokonaistuotanto 25 000 TWhVuonna 2016: Vähäpäästöinen tuotanto 8000 TWhVuonna 1985: Kokonaistuotanto 10 000 TWhVuonna 1985: Vähäpäästöinen tuotanto 3500 TWhVesivoima on kasvanut ripeästi erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen Noin 1500 TWh/vuosi lisää 15 vuodessaTuulivoima kasvanut vuostituhannen vaihteen jälkeen noin 1000 TWh/vuosi tasolleYdin…

Polkupyöräkypärämättömyydellänsäkäänköhän

Kuva
Tieliikenteen lainsäädäntöä ollaan päivittämässä. Yhtenä aiheena on polkupyöräkypärään liittyvän kirjauksen poistaminen laista (ks, ks). Kypärän käyttäminen olisi jatkossa jokaisen polkupyöräilijän oma valinta. Kypäräpakkoa on vastustettu ja puolustettu ymmärrettävillä argumenteilla (ks, ks, ks), (ks, ks, ks).


Tietynlaisessa onnettomuustilanteessa kypärä suojaa päätä (ks). Mutta tuleeko kypärän turvallisuuden tunne ulosmitattua ja jouduttua useammin onnettomuuksiin? Vähentääkö kypäräpakko pyöräilyä kokonaisuutena jolloin yleisesti pyöräilyn turvallisuus heikkenee (ks)?

Asia-argumenttien lisäksi on aina herkkä paikka kun yhteiskunta puuttuu yksilön vapauteen erilaisilla pakoilla. Kyse on myös eri liikennemuotojen tärkeysjärjestyksestä: kenen ehdoilla liikennepolitiikkaa tehdään. Hedelmättömän vastakkainasettelun sijaan olisi kuitenkin syytä tehdä liikkumisesta eri muodoilla vaivatonta kaupunkien viihtyvyys ja estetiikka huomioiden. Yhtä hopealuotia ei liikkumiseenkaan löydy.

Helsinki polttamassa 80 keskuspuistoa vuodessa lisää

Kuva
Helsingin kaupunginvaltuusto haluaisi Vantaan Energian irtautuvan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (ks, ks, ks). Hankkeen kaatajaksi on ilmoittautunut Emma Kari.

Fennovoiman ydinvoimahankkeesta löytää helposti moitittavaa, kuten monista muistakin voimalahankkeista (ks).

Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle nojaa väkevästi metsien polttamiseen. Korvatakseen Fennovoimalan sähkön, täytyy polttaa 80 keskuspuistollista metsää joka vuosi lisää (ks, ks).



Helsinki asensi ensimmäisen metsänpolttimen tänä keväänä Salmisaareen (ks). Vantaan Martinlaaksoon asennetaan seuraava suurempi metsänpoltin. Euroopan suurin yksittäinen metsänpoltin nielee tällä hetkellä 120 keskuspuistoa vuodessa (ks).

Urbaanista unelmasta segregaation symboliksi

Kuva
Helsingissä asuinalueilla on sekoitettu erilaisia asumismuotoja kuten omistus- ja vuokra-asumista. Suomessa on puhuttu monesti onnistuneesta segregaation ehkäisemisestä - eli ongelmat eivät ole päässeet kasautumaan tietyille asuinalueille. Suomessa harvalla on näppituntumaa miltä näyttävät asuinalueet, joissa ei ole samalla tavalla onnistuttu.
"History has patterns, but it does not repeat -- The city changed in ways that it made it unrecognizable from a generation earlier -- The next time city changes, remember Pruitt Igoe" (Pruitt Igoe Myth). Kuuluisa arkkitehti luo uuden asuinalueen ratkaisuna vähävaraisien asuntopulaan tavoitteena kaupungin vetovoiman kasvattaminen: yli kolmekymmentä urbaania asuinrakennusta joissa noin kolme tuhatta asuntoa. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaikki talot räjäytetään maan tasalle, eikä juuri mitään ole rakennettu tilalle nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin. Mikä meni vikaan Pruitt Igoessa Yhdysvaltojen St Louisissa? Vastausta kys…

Hallituksen kaksijalkainen Sote-uudistus kaipaa kolmannen jalan

Kuva
Kirjoitin kaksi vuotta sitten blogikirjoituksen otsikolla Sote-sopassa kohti terveyskaupittelua.
Suomen hallituksen nykyinen Sote-uudistus ei mene niin pitkälle kuin blogissani haarukoin, mutta suunta on sama.
Yhdysvalloissa umpisuolileikkaus voi maksaa 177 000 $ kun suomalainen erikoissairaanhoito hoitaa saman alle 3000 € kustannuksillaNyt Suomessa potilas myy ongelmaansa lääkärille mutta lääkäri päättää mitä hoitoja tehdään. Terveyskaupittelussa (USA) lääkäri myy terveyspalveluita potilaalle ja joku kolmas taho maksaa laskun.
Huoleni pari vuotta sitten oli tulevan Sote-järjestelmän ansaintalogiikan muuttuminen terveyskaupittelun suuntaan. Nyt Suomessa lääkäri arvioi mitä hoitoa potilas tarvitsee ja lääkärin näkemys ei aina miellytä potilasta. Potilas haluaisi toisinaan enemmän hoitoa mutta kun lääkäri päättää onko hoito terveyden kannalta perusteltua, pysyvät kustannukset varsin hyvin kurissa.

Mikäli asetelma muuttuu niin että lääkäri saa palkkion mistä tahansa hoidosta, lääkäri…